top of page
  • Piritan Kokoomusnaiset ry

Lasten ja nuorten turvallisuudesta

Maailmalla vallitseva tilanne on saanut monet pohtimaan omaa turvallisuuttaan ja sitä, mitä se merkitsee. Sodan uhka ei tällä hetkellä vaikuta kovin todelliselta, varsinkaan nyt, kun olemme todennäköisesti liittymässä Natoon.


Lähdin miettimään turvallisuutta hieman lähempää. Mitä turvallisuus minulle merkitsee? Se merkitsee sitä, että voin pitää kotioveni lukitsematta ollessani kotona. Se merkitsee sitä, että voin lähteä yksin lenkille ilman pelkoa siitä, että joutuisin hyökkäyksen kohteeksi. Se merkitsee myös sitä, että voin pukeutua siten kuin haluan ilman pelkoa siitä, että minun katsotaan olevan ”vapaata riistaa” ja minuun voidaan kajota.


Äidin huoli

Koska olen äiti, huolehdin todella paljon lasten ja nuorten turvallisuudesta. Heille elämä on tässä ja nyt eivätkä he osaa ajatella turvallisuusuhkia samalla tavoin, kuin me aikuiset. Olen yrittänyt neuvoa ja ohjata tytärtäni olemaan varuillaan liikkuessaan kaupungilla ja välttämään tietynlaisia porukoita ja ehkä kiertämään heidät hieman kauempaa. Useimmiten asiat oppiins. kantapään kautta, mutta kukapa haluaisi oman lapsensa joutuvan pahoinpidellyksi tai ryöstetyksi tai jopa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

Silloin, kun tyttäreni oli viidennellä luokalla, hän oli kävelemässä kaverinsa kanssa lauantai-illalla noin kello kahdeksan aikoihin meidän melko rauhallisella asuinalueellamme. Heitä vastaan tuli mies polkupyörällä, joka lähti heitä seuraamaan ja huuteli heille jotain. Tytöt tietenkin pelästyivät ja lähtivät juoksemaan miestä pakoon läheiseen kauppaan. Sieltä tytär soitti minulle itkien, ettei uskalla yksin kävellä kotiin, koska pelkää, että mies tulee jostain vielä vastaan.

Vastikään sain kuulla, miten iso nuorisoporukka oli pahoinpidellyt nuoren miehen keskustassa. Ilman mitään syytä. Jatkuvasti on myös uutisoitu siitä, miten nuorten tekemät rikokset ovat lisääntyneet ja miten ne ovat raaistuneet. Mikä tähän mahtaa olla syynä? Voivatko meidän nuoremme niin huonosti, että heidän täytyy purkaa pahaa oloaan satuttamalla muita? Tämä on asia, joka huolestuttaa minua erityisesti. Varsinkin kun tiedän, että oma nuoreni liikkuu viikonloppuisin ja iltaisin kaupungilla.


Lisää turvallisuuden tunnetta

Miten turvallisuuden tunnetta sitten saataisiin lisättyä? Poliisipartioiden resurssien lisääminen on yksi turvallisuutta lisäävä asia. Toistuvasti on törmätty tilanteeseen, joissa akuuteissa tilanteissa poliisipartioiden määrä on ollut täysin riittämätön. Akuuteilla tilanteilla tarkoitan tässä esimerkiksi ensihoidollisia tarpeita kuten mielenterveyspotilaan saattamista, tilanteita, joissa ensihoitajan täytyy odottaa, että poliisipartio menee asuntoon ensin sisään. Suur-Salon alue on lisäksi todella laaja, joten tapahtumien aikasidonnaisuus on myös otettava huomioon. Yhdellä partiolla kestää ajallisesti pidempään tehtävällä vaikkapa Somerniemellä, kun välimatkat ovat pitkät. Tosin nuoriso näkee poliisia enemmän, kuin keskimääräinen salolainen aikuinen.

Juuri eilen, lauantai-illalla mieheni kanssa kaupassa käydessämme huomasimme, että poliisipartio kävi Tupurin koululla, jonne oli kerääntynyt paljon nuorisoa mopoautojen, mopojen sekä muiden kulkuvälineiden kera. Tämä on hienoa ennaltaehkäisevää työtä poliiseilta ja sitä ehkä kaivattaisiin vielä enemmän.


Toinen, ehkä vieläkin tärkeämpi asia, joka tulee mieleeni, on meidän aikuisten mielenkiinto siitä, missä lapsemme ja nuoremme liikkuvat ja kenen kanssa. Luulen, että se lisää myös varsinkin nuoren turvallisuuden tunnetta, kun vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen kavereistaan ja siitä, minkälaisessa paikassa hän viettää aikaansa. Minun ei nykyään kovinkaan paljoa tarvitse kysellä omalta teiniltä, että missä ja kenen kanssa hän liikkuu. Usein tulee soitto, että olen sen ja sen (tässä kohden saattaa mainita jopa 12 nimeä!) kanssa koululla tai urheilupuistossa. Nuori myös kertoo hyvin auliisti illan tapahtumista kotiin tullessaan, mikä on mielestäni varsin mukavaa. Ja se, että osoittaa mielenkiintoa hänen asioitaan kohtaa, lisää kertomusten määrää ja sitä myöten turvallisuuden tunnetta siitä, että nuoresta välitetään ja että hän ei ole yksin. Välittämistä on myös kotiintuloajat ja rajojen asettaminen nuorille ja lapsille. Oman kokemukseni mukaan yhä useammassa perheessä juuri nämä vanhemmat sisarukset saattavat jäädä vähemmälle huomiolle tai mielenterveysongelmien takia ei ole voimavaroja kysellä, missä se oma nuori liikkuu ja milloin häntulee kotiin.


Seurauksia

Mitä nuorelle sitten rikoksista seuraa? Alle 15-vuotias ei ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa, joten hänen kohdallaan ainoastaan mahdollinen kiinniotto ja vanhemmille sekä sosiaalitoimelle ilmoitus on yleinen käytäntö. Silloin, kun nuori saavuttaa 15 vuoden ikärajan, hän joutuu myös vastuuseen teoistaan. Itse olen työssäni törmännyt nyt muutaman kerran nuoreen rikoksentekijään, jotka ovat joutuneet oikeuden istuntoon rikollisista teoistaan. Oli teko mikä tahansa, sitä ei voi koskaan vähätellä, mikäli se on rikoslaissa rangaistavaksi luokiteltu teko. Minun oikeussalissa tapaamilleni nuorille kävi hyvin, ja he selvisivät teoistaan sakoilla sekä käräjätuomarin nuhteluilla. Aina ei tilanne kuitenkaan ole näin, vaan nuori saatetaan tuomita ehdolliseen vankeusrangaistukseen tai nuorisorangaistukseen, joka on tosin ollut varsin vähän käytössä ainakin Varsinais-Suomessa. Nuorisorangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä. Tuomioistuin voi tuomita nuorisorangaistukseen, mikäli nuori on ollut rikoksen tehdessään 15–17-vuotias ja tuomioistuin pitää sakkorangaistusta riittämättömänä, mutta ehdotonta vankeutta liian ankarana rangaistuksena. Silloin, kun rikoksesta tuomiotaan vankeutta, tulee siitä merkintä rikosrekisteriin. Tämä merkintä säilyy 10 vuotta ja saattaa hankaloittaa esimerkiksi opiskelupaikan saamista, asepalveluksen suorittamista sekä työpaikan saantia. Joten ennen kuin on liian myöhäistä, kannattaa miettiä tulevaisuutta ja miten nuoruuden hölmöilyt saattavat siihen vaikuttaa, vaikka se nuorena saattaa kaukaiselta tuntuakin!

 

Minna Antila

äiti, käräjäsihteeri, tradenomiopiskelija

Piritan Kokoomusnaisten vpj.

51 views0 comments
bottom of page