Piritan Kokoomusnaiset ry

Mielipidekirjoitus Nykyp�iv�ss� 9.12.2012

Fri, 09 Dec 2011 00:00:00 +0300

Lehdess� ilmoittaminen tavoittaa

Suomen kokoomusyhdistykset toimivat ensisijaisesti omia j�seni��n varten, mutta sopivasti houkutteleva toiminta tuo my�s uusia j�seni� ja auttaa lis�ksi yhdistysten v�lisess� verkostoitumisessa ja antaa mahdollisuuden viel� satunnaisille kiinnostuneille bongata menovinkki ja piipahtaa mukaan kokoomustoimintaan. Toiminnasta tiedottamisen onnistuminen on elinvoimaisen yhdistystoiminnan kriittisin menestystekij�.

Yhdistysten taloudellinen tilanne lienee joka puolella Suomea suunnilleen samanlainen. J�senmaksuilla katetaan toiminnasta puolet ja toinen puoli toiminnasta rahoitetaan erilaisilla rahankeruutempauksilla, jotka tietysti sin�ns� ovat my�s osa yhdistyksen toimintaa, yleens� kuitenkin sit� ei-poliittista. Varsinaiseen poliittiseen toimintaanhan ker�tyt varat yhdistyksiss� k�ytet��n. Leijonanosa menoista muodostuu tiedottamisesta, ilmoituksista ja vaalimainoksista. Mukaan on silloin laskettu my�s nettisivujen yll�pitokustannukset ja postitettavat j�senkirjeet.

T�h�n syksyyn asti yhdistystoiminnan kriittisimm�n menestystekij�n osalta on selvitty kunnialla Nykyp�iv�n avulla, kun yhdistykset ovat voineet veloituksetta ilmoittaa tulevasta toiminnastaan viikoittain yhdistyspalstalla. Kiit�n lehte� t�st� l�mpim�sti! Vasta nyt yhdistyksiss� todella ymm�rret��n, kuinka korvaamaton oli maksuton yhdistyspalsta. Toiminnasta Nykyp�iv�ss� tiedottamiseen nyt tarvittava lis�rahoitus vaikkapa arpajaisia j�rjest�m�ll� vaatii jo sisua.

Yhdistyspalstalla on ollut suuri lukuarvo sek� j�senist�lle ett� muille lehden tilaajille. Jokainen lehden lukija on varmasti pys�htynyt kyseisen palstan kohdalle tutkimaan, mit� aktiivisissa kokoomusyhdistyksiss� kautta Suomenniemen tapahtuu. T�t� yhdistysten v�list� tiedottamistakaan ei mik��n muu j�rjestelm� pysty korvaamaan. Nyt elet��nkin jonkinlaisessa passivoivassa uutispimennossa.

Viel�k� vanhaan toimintamalliin voisi palata?

Siv Ilola

pj, Piritan Kokoomusnaiset ry, Salo

Piritan Kokoomusnaisten hallitus vuodelle 2012

Tue, 29 Nov 2011 00:00:00 +0300

S��nt�m��r�isess� syyskokouksessa 29.11.2011 Piritan Kokoomusnaisten puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Siv Ilola. Onnittelut Siville! Muiksi hallituksen j�seniksi valittiin Arja Alm, Taina Kirves-J�rvinen, Katarina Lakima, Sanna Lundstr�m, Anja M�enp��, Tuula Stenstr�m, Liisa Tuominen, Anne Vainio ja Ulla Wiirilinna. Hallituksen j�rjest�ytymiskokous pidet��n 27.12.2011.

Mielipidekirjoitus SSS 28.10.2011

Thu, 17 Nov 2011 00:00:00 +0300

Rakennemuutos vaatii toimenpiteit�

SSS uutisoi 25.10.2011 kaupunginhallituksen ��nestystuloksista otsikolla: �Nummentalo eri linjoilla muun kokoomuksen kanssa�. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja perusteli jutussa omaa ��nestysk�ytt�ytymist��n ja v�itti, ettei S�rkisalokodin sulkeminen ja asukkaiden siirt�minen Tiipil��n ole rakennemuutos. Olen siit� eri mielt�.

Rakennemuutosta ja viel� kuntaliitoksen alkuper�isess� hengess� on se, ett� palveluja pyrit��n s�ilytt�m��n omassa kunnassa kuntalaisten kannalta riitt�v�sti � my�s alati huononevassa taloustilanteessa. Riitt�v�sti ei tarkoita kaiken olemassa olevan s�ilytt�mist�. Rakennemuutos edellytt�� toimenpiteit�, joilla parannetaan palvelutuotannon tehokkuutta ja mieluimmin viel� niin, ett� samalla pienennet��n kustannuksia.

L�hipalvelua ei liene viel�k��n ihan tyhjent�v�sti m��ritelty, mutta m��ritelm�� odotettaessa v�henee koko ajan l�hipalvelustatuksen mahdollisesti saavien palveluiden joukko. Palveluverkolle asettaa Salossa omat mittavat haasteensa se, ett� kunnan pinta-ala on suuri, mutta asukastiheys ei.

Luottamushenkil�iden pit�� t�ss� tilanteessa tehd� Salon palvelurakenteeseen muutoksia, joilla sopeutetaan palvelutarjonta kunnan talouteen. Joidenkin palveluiden kohdalla se tarkoittaa toiminnan j�rkev�� keskitt�mist� juuri sen kokoisiin yksik�ihin, joissa pystyt��n parhaalla mahdollisella tavalla hy�dynt�m��n tilat, m��r�rahat, henkil�st�resurssit ja sijainti � ja samalla edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Valtuutetun n�k�kulmasta on t�n� syksyn� eritt�in avoimesti valmisteltu valtuustoon tulossa olevia s��st�- ja leikkausesityksi� ja valtuustoryhmien edustajat ovat olleet siin� prosessissa tiiviisti mukana. Valtuustoryhm�t ovat my�s saaneet k�sitell� tehtyj� ehdotuksia ja ovat jo sitoutuneetkin n�ihin ratkaisuihin. Kohtuullisen vahvasti on voinut tuntea, ett� nyt kannetaan yhdess� vastuuta Salosta. Upea tunne! (�viime p�ivin� valitettavasti v�h�n latistunut�!)

Tehd��n ratkaisut sitten neuvottelemalla tai ��nest�m�ll�, niin kuntalaisille siit� aina lasku lankeaa maksettavaksi. Sit� vastuuta ei p��t�ksentekij� pakoon p��se. Toivon, ett� Salon ajautuminen konkurssiin v�ltet��n tekem�ll� tarvittavat p��t�kset yhdess� vastuuta kantaen ja etenkin yhdess� jo sovituista asioista kiinni pit�en.

Siv Ilola, valtuutettu, kok.

Palveluverkon linjauksista SSS 14.11.2011

Mon, 14 Nov 2011 00:00:00 +0300

Kirjoitus SSS:n T�t� mielt� -osastolla

Palveluverkon linjauksista

Valtuusto kokoontuu keskiviikkona uudelle kaupungintalolle p��tt�m��n palveluverkon linjauksista. Tarkoituksena ei kuitenkaan esityslistan mukaan ole ly�d� lukkoon yksitt�isi� asioita, vaan ainoastaan p��tt�� yleisist� linjauksista�.

Valtuuston esityslistassa puhutaan kohdassa varhaiskasvatuksen linjaukset vain hyvin laveasti yleisi� tavoitteita. Huomionarvoisinta on, ett� SAKTAA ei ole mainittu linjausten joukossa. Vaikutukseltaan merkitt�vin �linjauksena p��tett�v� asia on se, ett� kaupunki tarjoaa riitt�v�t p�iv�hoitopalvelut l�hipalveluna. P�iv�hoitopalvelu l�hipalveluna tarkoittanee p�iv�hoitopalvelua asuinalueen l�heisyydess�, eli esimerkiksi p�iv�kodin yhteydess� toimivaan esikouluun ei tarvitse menn� taksilla?

Mik�li em. linjaus hyv�ksyt��n valtuustossa keskiviikkona olemme Viitannummella ja Viitanlaaksossa ��rimm�isen tyytyv�isi�. Vihdoin ja viimein kaupungin tonttivarauksen yhteydess� antama lupaus siit� �ett� jatkossa nuorimmat ala-asteik�iset lapset voivat k�yd� koulua alueelle rakennettavan p�iv�kodin yhteydess� toteutuu. Vilpitt�m�t kiitokseni kaikkien asuinalueemme lasten puolesta.

Ihmettelemme kuitenkin sit�, ett� perusopetuksen puolella SAKTA on kuitenkin �linjaus�, eli siis p��tett�v� asia, vaikka palveluverkkoselvityksess� selv�sti sanotaan sivulla 21�Viitanlaakso rakentuu koko ajan, uusia tontteja on noin 400. Tonttien rakentumisen hidasteena on alueen p�iv�kodin puuttuminen. Suunnittelussa tulisi huomioida alkuopetus ja mahdollinen alakoulun tarve p�iv�kodin lis�ksi. Saktan kiinteist� voisi korvata oman alakoulun rakentamisen.� Siis huomaa selvityksen tehneen konsultin sanat �mahdollinen alakoulun tarve p�iv�kodin lis�ksi�.

T�n� vuonna eri konsultin toimesta valmistuneessa rannikon osa-yleiskaavassa (eli alueen laajennuksessa) Viitanlaakson p�iv�koti-, ja ala-aste on jo todettu v�ltt�m�tt�miksi toteuttaa.

Asukasyhdistys toivookin, ett� valtuustossa keskiviikkona p��tett�viksi linjauksiksi Viitannummen ja Viitanlaakson osalta tulee sek� varhaiskasvatuksen ett� perusopetuksen osalta se, ett� kaupunki varautuu alueiden nykyiseen ja tulevaan p�iv�hoito-, ja perusopetustarpeeseen ja selvitt�� erilaiset vaihtoehdot n�iden tarpeiden toteuttamiseksi sek� niiden kustannusvaikutukset. Toteutettavan ratkaisun tulee olla kokonaistaloudellisesti katsottuna kaupunkilaisten kannalta paras mahdollinen ratkaisu.

Sanna Lundstr�m

Viitannummen ja Viitanlaakson asukasyhdistyksen puheenjohtaja

Salossa perhep�iv�hoitoa j�rjestet��n p�iv�kodissa SSS 10.6.2011

Fri, 10 Jun 2011 00:00:00 +0300

Kirjoitus Salon Seudun Sanomien T�t� mielt� -osastolla

Salossa perhep�iv�hoitoa j�rjestet��n p�iv�kodissa

Salon kaupungin opetuslautakunta k�sitteli tiistaina 7.6 lasten perhep�iv�hoitoa ja ty�aikalains��d�nn�n muutoksesta perhep�iv�hoitajille muodostuvia vapaap�ivi�. Lains��d�nn�n muutoksesta johtuen perhep�iv�hoitajille muodostuu jatkossa runsaasti vapaap�ivi� heid�n s��nn�llisen ylity�n vuoksi. Tiistaina lautakunta joutui p��tt�m��n, miss� lapsia hoidetaan silloin, kun heid�n vakituinen perhep�iv�hoitaja on vapaalla?

Opetuslautakunta p��tti virkamiehen p��t�ksen mukaisesti yksimielisesti, ett� mm. vanhan Salon alueella perhep�iv�hoidossa olevat lapset tulevat jatkossa olemaan perhep�iv�hoitajien vapaap�ivien ajan p�iv�kodissa hoidossa. Samoin muualla hoito pyrit��n j�rjest�m��n perustamalla p�iv�kotiryhmi�. Kuvaavaa on, ett� kaikki selvitykset vaihtoehtoisista tavoista t�yt�nt��npanna ty�aikalains��d�nn�n muutokset oli laiminly�ty ja virkamies esitti lautakunnalle ainoastaan yht� tapaa (p�iv�koti) ratkaista perhep�iv�hoidossa olevien lasten hoito. Esityslistassa luki viel�p�, ett� IVA-selvityst� (p��t�ksen vaikutusten arviointia kaupungin ihmisten kannalta) ei tarvinnut tehd�, koska kyse on vain lain t�yt�nt��npanosta! Ennen opetuslautakunnan tiistaina ollutta kokousta toin kuitenkin itse useille luottamushenkil�ille julki, ett� t�m�n lain t�yt�nt��npanossa olisi monia vaihtoehtoja, joista virkamiehen esittelem� ei suinkaan ole ainoa � halvin se kyll� luultavasti oli. Olenkin eritt�in pahoillani kaikkien niiden lasten puolesta, jotka jatkossa joutuvat k�ym��n sek� perhep�iv�hoidossa ett� p�iv�kodissa.

Puolusteluna tehdyll� p��t�kselle ovat lautakunnan j�senet esitt�neet mm. sen, ett� vanhemmat voisivat joustaa, jotta perhep�iv�hoitajien ty�aika ei ylittyisi. Eli ett� lapsi ei olisi hoidossa yli 40h viikossa! Haluaisinkin esitt�� vastakysymyksen kaikille lautakunnan j�senille t�m�n johdosta: Kenelle perhep�iv�hoito Salossa on jatkossa tarkoitettu? Tuo 40 h m��r�aika on nimitt�in mahdollinen ainoastaan niille vanhemmille, jotka ovat yhden lapsen kanssa kotona tai ty�tt�min�. Tavallisen ty�ntekij�n on t�ysin mahdotonta ilmoittaa ty�nantajalleen, ett� jatkossa teen puoli tuntia - tunnin lyhyempi� ty�p�ivi�, jotta ehdin hakemaan lapseni hoidosta! Onko siis niin, ett� jatkossa perhep�iv�hoitoon ovat etusijalle ne, jotka pysyv�t sallitun 40h rajoissa? Miss� saavat hoitoa ne lapset, joita ei voi esim. jonkun sairauden vuoksi laittaa p�iv�kotiin? Onko Salossa tarkoituskaan turvata pienille lapsille perhep�iv�hoidon jatkumista, vai panostetaanko t��ll� isoihin p�iv�hoitoyksik�ihin, joissa hoito on mahdollista toteuttaa �joustavasti ja kustannustehokkaasti�?

Haluaisin lis�ksi kysy�, ett� mitk� ovat t�m�n kaupungin luottamushenkil�iden arvot? Voiko joku tiistaina p��t�ksenteossa mukana ollut v�itt�� k�si syd�mell�, ett� tehty p��t�s oli lasten kannalta hyv�? Voiko joku v�itt��, ett� perhep�iv�hoidossa olevalle lapselle paras vaihtoehto on olla osa-aikaisesti my�s p�iv�kodissa? Hoitajien vapaap�iv�t olisi voitu hoitaa monella muullakin tavalla, mm. hankkimalla rivitalohuoneistoja, joihin olisi perustettu nykyisen Norpan kaltainen ryhm�perhep�iv�hoito. Toki t�m� vaihtoehto on kalliimpi kuin p�iv�koti ja rahaa on v�h�n. Kysynkin: ratkaiseeko Salossa p��t�ksenteossa ensisijaisesti raha vai lasten tarpeet?

Onko t�st� p��t�ksest� tulkittavissa, ett� Salon kaupungin kassa on niin tyhj�, ett� lasten hoito jatkossa j�rjestet��n halvimmalla mahdollisella tavalla?

Sanna Lundstr�m
2 perhep�iv�hoidossa olevan lapsen �iti ja opetuslautakunnan varaj�sen

Liisa Tuominen kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi

Wed, 29 Dec 2010 00:00:00 +0300

Vuoden 2010 Kokoomuksen Salon kunnallisj�rjest� ry:n s��nt�m��r�inen syyskokous pidettiin 28.joulukuuta 2010. Liisa Tuominen Piritan Kokoomusnaisista valittiin yksimielisesti Salon Kokoomuksen kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi vuodelle 2011. Liisa Tuominen on toiminut kunnallisj�rjest�n puheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen ja t�m� on h�nelle kolmas kausi puheenjohtajana.
Onnittelut Liisalle!

Piritan Kokoomusnaiset ry:n hallitus 2011 j�rjest�ytyi

Mon, 20 Dec 2010 00:00:00 +0300

Piritan Kokoomusnaiset ry:n hallitus vuodelle 2011

Yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa valittiin vuodelle 2011 uusi puheenjohtaja ja hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin Siv Ilola. L�mpim�t Kiitokset edelliselle puheenjohtajalle Taina Kirves-J�rviselle ansiokkaasta toiminnasta Piritan Kokoomusnaisten hyv�ksi ja Onnittelut uudelle puheenjohtajallemme Siville.

Uusi hallitus piti t�n��n j�rjest�ymiskokouksensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Kirves-J�rvinen ja sihteerin� jatkaa Tuula Stenstr�m. Taloudenhoitajana jatkaa Anja M�enp�� ja vaalivastaavana Ulla Wiirilinna. Nettivastaavina toimivat Sanna Lundstr�m ja Tuula Stenstr�m. Kahvitusvastaaviksi valittiin Katarina Lakima, Annemari Heino, Anja M�enp�� sek� hallituksen ulkopuolisena Kaarina Tulonen. Lis�ksi hallitukseen kuuluvat Arja Alm ja Liisa Tuominen.

Kokoomuksen Salon kunnallisj�rjest�n hallituksen j�seneksi valittiin Liisa Tuominen ja varaj�seneksi Siv Ilola. Kunnallisj�rjest�n toimikuntiin valittiin Taina Kirves-J�rvinen tiedotustoimikuntaan, Siv Ilola strategiatoimikuntaan ja Ulla Wiirilinna vaalitoimikuntaan. Kunnallisj�rjest�n ty�ryhmiin valittiin Katarina Lakima tapahtumaty�ryhm��n sek� talousty�ryhm��n Tuula Stenstr�m, varalle Sanna Lundstr�m.

Uusi ansiomerkkej� Piritan Kokoomusnaisten j�senille

Wed, 13 Oct 2010 00:00:00 +0300

Uusia ansiomerkkej�

Kokoomuksen Salon kunnallisj�rjest�n 30v. -juhlaa vietettiin Wiurilan kartanossa 09.10.2010. Tilaisuudessa jaettiin ansiomerkkej� Piritan Koomusnaisten aktiivisille j�senille. Kokoomuksen Kultaisen Leijonan sai Eeva Ihanaranta. L�mpim�t Onnittelut Eevalle pitk�st� ja ansiokkaasta toiminnasta Kokoomusnaisissa. Valkoisen Leijonan saivat Taina Kirves-J�rvinen, Katarina Lakima ja Liisa Tuominen. Sininen Leijona my�nnettiin Arja Almille ja Vihre�n Leijonan sai Tuula Stenstr�m. Onnittelut kaikille merkin saajille!

Piritan naisten hallitus j�rjest�ytyi

Mon, 28 Dec 2009 00:00:00 +0300

Piritan Kokoomusnaiset ry:n hallituksen j�rjest�ytymiskokous 28.12.2009

Yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen j�sent valittiin jo marraskuisessa syyskokouksessa, nyt oli aika valita yhdistyksen muut toimihenkil�t. Puheenjohtajana jatkaa Taina Kirves-J�rvinen.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Siv Ilola, sihteerin� jatkaa Tuula Stenstr�m, Anja M�enp�� jatkaa taloudenhoitajana ja Ulla Wiirilinna vaalivastaavana. Nettivastaaviksi valittiin Liisa Tuominen ja Tuula Stenstr�m, kahvitusvastaavana jatkaa Katarina Lakima.

Kokoomuksen Salon Kunnallisj�rjest� ry:n toimikuntiin valittiin yhdistyst� edustamaan tiedotustoimikuntaan Taina Kirves-J�rvinen, vaalitoimikuntaan Ulla Wiirilinna, strategiatoimikuntaan Siv Ilola ja tapahtumatoimikuntaan Katarina Lakima.

Psykiatrinen osastohoito s�ilytett�v� Salon seudulla

Wed, 21 Oct 2009 00:00:00 +0300

Kirjoitus julkaistu Salon Seudun Sanomien T�t� mielt� -palstalla 20.10.2009

Psykiatrinen osastohoito s�ilytett�v� Salon seudulla

Psykiatrisessa sairaanhoidossa on k�ynniss� mittava rakennemuutos. Hoidossa pyrit��n yh� enemm�n siirtym��n laitospainotteisuudesta avohoitopainotteisuuteen, mik� on sin�ll��n potilaan itsem��r��misoikeutta ja el�m�n laatua tukeva asia. Salon seudun osalta t�m� on tarkoittanut joidenkin Halikon sairaalan osastojen lakkauttamista siin� m��rin, ett� toiminnot ovat sijoittuneet/sijoittuvat en�� kahteen rakennukseen sairaala-alueella. N�ist�kin toiseen lastenpsykiatria tilap�isesti. Siihen ideaalitilanteeseen tuskin koskaan p��st��n, etteik� osastohoito olisi joissakin tilanteissa tarpeellinen ja jopa henke� s��st�v�. On selv��, ett� sairaanhoitopiirin ei kannata pit�� yll� mittavaa, raskasta ja kallista laitoskompleksia M�rynummella. Mit� vaihtoehtoja j�� j�ljelle?

Sosiaali- ja terveysministeri�n asettama Mieli 2009 �ty�ryhm� on laatinut ehdotukset mielenterveys- ja p�ihdety�n kehitt�miseksi vuoteen 2015. Ehdotuksen mukaan mielenterveys- ja p�ihdepalveluissa on mm. vahvistettava asiakkaan asemaa, panostettava ehk�isyyn sek� palveluiden toimivuuteen kokonaisuutena. Palvelut tulee olla helposti saatavilla yhden oven periaatteella sosiaali- tai terveyskeskuksen kautta. Edelleen mielenterveys- ja p�ihdeongelmaisten p��sy palveluihin ja kohtelu niiss� tulee olla tasavertaista muiden palvelunk�ytt�jien kanssa. T�m� tarkoittaa sit�, ett� palvelut sijaitsevat my�s maantieteellisesti yht� tavoitettavissa kuin muut eli somaattisen sairaanhoidon palvelut. Mielenterveyspotilaiden somaattinen sairastaminen on yleisemp�� kuin muun v�est�n, joten toimivan somaattisen konsultaation ja ensiavun varmistamiseksi mielenterveyshoito tulisi j�rjest�� somaattisen sairaanhoidon yhteydess�.

Jokainen ihminen voi tahtomattaankin kohdata el�m�ss� erilaisia muutoksia ja kriisej�, jotka altistavat mielenterveyden ongelmille. Esim. masennus on t�ll� hetkell� mielenterveysh�iri�ist� yleisin ty�kyvytt�myytt� aiheuttava sairaus sek� kansantaloudellisesti merkitt�v� ty�kyvytt�myysel�kkeelle siirtymist� aiheuttava sairaus, joka on koko ajan lis��ntym�ss�. Masennuksen nopea ja tehokas hoito on t�rke�� sek� potilaan ett� h�nen omaistensa inhimillisen k�rsimyksen v�hent�miseksi, mutta my�s kansantaloudellisesti vahvasti perusteltua toimintaa. Toisinaan masennuksen akuutissa vaiheessa tarvitaan my�s osastohoitoa.

Jokaisen ihmisen oikeuksiin kuuluu olla osa yhteiskuntaa ja jokaisella ihmisell� on oikeus vaikuttaa itse��n koskeviin asioihin. T�st� syyst� mielenterveysh�iri�iden hoito potilaan omassa l�hiymp�rist�ss� on t�rke��, jotta potilas s�ilytt�� yhteytens� l�heisiins� ja yst�viins� sek� pystyy my�s sairastaessaan osallistumaan omien asioidensa hoitamiseen omassa kotikunnassaan. Mik�li psykiatrinen osastohoito siirtyisi Turkuun, niin se olisi omiaan �laitostamaan� potilaita irti omien jokap�iv�isten asioidensa hoidosta.

Halikossa sijaitsevien psykiatristen osastojen lopullisesta kohtalosta ei ole varmuutta. Psykiatrian tulosalueella ei ole Turussa tiloja, mihin mahdollisesti siirrett�isiin suunnitellut Turkuun keskitett�v�t osastopalvelut. T�m� siis edellytt�isi uudisrakentamista Turkuun, mutta esim. TYKS:n yhteydest� ei uskoakseni l�ydy tarvittavaa tilaa/tonttia.

Mieli 2009 �ty�ryhm�n suositusten sek� valtakunnallisen trendin mukaan psykiatrinen ensiapu, osastohoito ja akuutti poliklinikkatoiminta tulisi sijaita yleissairaalan yhteydess�. Salon osalta t�m� tarkoittaa sit�, ett� psykiatristen palveluiden tulisi sijaita aluesairaalassa somaattisen sairaanhoidon yhteydess�. Salon 55 000 asukkaalla on oikeus hoidattaa mielenterveydenh�iri�it� siin� miss� ruumiin vaivoja. T�st� syyst� psykiatrisen osastohoidon tulisi sijaita aluesairaalan yhteydess� tai sen v�litt�m�ss� l�heisyydess�. Olen sit� mielt�, ett� pit�isi uudelleen kartoittaa mahdollisuudet rakentaa Salon aluesairaalan yhteyteen tarvittavat psykiatriset osastot salolaisten ja Salon seutulaisten palvelujen tarpeen turvaamiseksi.

Tuula Stenstr�m

Psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti

Salo

Piritan edustajat naisten piirihallituksessa 2010

Tue, 20 Oct 2009 00:00:00 +0300

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry piti syyskokouksensa Naisten Liiton edustajakokouksen yhteydess� Naantalissa sunnuntaina 18.10.2009.

Piritan Kokoomusnaiset ry:n edustajat naisten piirihallituksessa vuonna 2010 ovat Anja M�enp�� varsinaisena j�senen� sek� Kaarina Tulonen ja Tuula Stenstr�m varaj�senin�.

Kokoomuksen Naisten Liitto 90 vuotta

Mon, 19 Oct 2009 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Naisten Liitto vietti 90-vuotisjuhlaansa Naantalissa edustajakokouksen merkeiss� 17.-18. lokakuuta.

Opetusministeri Henna Virkkunen jatkaa liiton puheenjohtana vuodet 2010-2011. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja, KTM Lenita Toivakka sek� filosofian tohto Pauliina Laitinen-Laiho. Liittohallituksen j�seniksi valittiin Jaana Lamminper�, Maire H�meenniemi, Nina Jefimoff, Helena Puolakka, Ritva Asula-Myllynen, Marja-Leena Ilmakangas sek� Tuula Mustonen.

Kokouksesta annettiin kaksi julkilausumaa: P�ihde�itien pakkohoito mahdollistettava sek� Tasa-arvolla tuottavaan talouteen.

Rinta rinnan kohti seuraavia haasteita!

J�tety�t� voi tehd� yhteisty�ss� yksityisen sektorin kanssa

Fri, 25 Sep 2009 00:00:00 +0300

Mielipidekirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien T�t� mielt� -palstalla 25.9.2009

J�tety�t� voi tehd� yhteisty�ss� yksityisen sektorin kanssa

Salon tekninen lautakunta teki hyv�n p��t�ksen j�tteenkuljetusasiassa yritt�jien ja asukkaiden edun mukaisesti.

Tommi Kanerva maalaa 19.9 olleessa kirjoituksessaan uhkakuvia j�tehuollon kuljetusten toimivuudesta rekisterinpidon osalta. H�nen mielest��n ollaan menossa kohti sekamelskaa. Kanervan mukaan olemme menossa takapakkia j�tehuollossa.

Ingmar Forne Kemi�nsaarelta r�kitt�� lautakunnan puheenjohtaja Eija Sepp�l��.

Rohkeudesta toimia yli puoluerajojen rokotetaan aina. N�en asian niin, ett� rekisterinpito ei voi olla todellisuudessa Rouskiksen ensimm�inen eik� viimeinenk��n huolenaihe. Onhan t�ss� maassa rekistereit� pidetty i�t ja ajat. Rekistereit� l�ytyy maistraatista, verotoimistoista, sairaaloista, terveyskeskuksista, yliopistoista, koululaitoksista, yrityksist�, j�rjest�ist� ja ties vaikka mist�. Osa pit�� itse yrityksen sis�ll� rekisteri�, osa yrityksist� hakee ulkopuolista apua rekisterien pit�miseen.

Huolenaiheet l�ytyv�t varmasti aivan jostain muualta, kuten esim. siit� miten edet� polttolaitoshankkeen suunnittelussa. Siihen suunniteltuun 25 megavatin polttolaitokseenhan tarvitaan kaikki t�m�n alueen j�tteet ja tarvitaan viel� runsaasti muualta tuotua j�tett�.

Ulkopuolelta tulevien j�tteiden saanti ja t�nne tuominen t�h�n suhteellisen pieneen yritykseen onnistuisi parhaiten monikansallisten yritysten kuljetussopimuksien kautta. Siksi Rouskikseen tarvitaan my�s kilpailutettua j�tekuljetusta, siit� ei vain haluta ��neen puhua.

N�m� polttolaitossuunnitelmaan liittyv�t asiat l�ytyv�t Rouskiksen sivuilta.

Kemi�nsaaressa hehkutetaan aivan turhaan hyvin toimivan Rouskiksen j�rjest�m�n j�tekuljetuksen puolesta. Olen usein kirjoittanut viett�v�ni aikaa kes�isin Kemi�nsaaressa V�stanfj�rdin kunnassa Finnsj�n saaressa, jota l�hin kierr�tys ja j�tepiste Lammalassa.

Viime kes� osoitti n�iden pisteiden Kemi�nsaaressa olevan aivan liian harvojen tyhjennyskertojen varassa. Juhannuksena tilanne siell� oli kuin kaatopaikalla. Linnut ja rotat olivat levitt�neet ulkopuolelle ker�ysasioiden j�tettyj� roskia pitkin aluetta. Ker�ysastiat olivat kaikki tupaten t�ynn�. Teimme huomion my�s siit�, ett� energiamuovin ker�ysastia oli poistettu ja meid�n tuli laittaa pussimme sekaj�tteen joukkoon.

Paikalle tullut j�teautonkuljettaja otti �juhannusmelskeest� kuvia.

Ei pid� hehkuttaa ennen kuin asiat oikeasti toimii. T�llaista ongelmaa ei ollut aikaisemman j�tehuoltoyhti�n aikana.

Ei pid� my�sk��n aliarvioida asukkaiden mielipiteit� ja kuntap��tt�jien kyky� tehd� asioissa laaja-alaisia ratkaisuja. Kuntap��tt�jill� on virkamiesten johdolla kyky� tehd� p��t�ksi� niin, ett� my�s t�m�nkin asian vaikutteet tulevaisuuteen on punnittu.

Ei yksityinen j�tehuollonkuljetusyritt�minen johda siihen, ett� olemme muinaismuisto asiassa. Edelleenkin j�tehuolto kokee mullistuksia j�tteen v�henemisen ja kierr�tt�misen uusiok�yt�n muodossa.

Tulevasta uudistetusta laista emme viel� tied�. Ei ole varmaa ollenkaan se , ett� laki tulisi kielt�m��n yksityisen j�tekuljetusyritt�misen. Tietenkin kunnallisen j�tehuollon etu olisi nyt saada laki muutettua niin, ett� heill� olisi yksin monopoli koko j�tehuollon osalta. Vastuu ja valvonta tulee aina pysym��n kunnilla, mutta ty�t� voidaan tehd� yhteisty�ss� yksityissektorin kanssa.

P��tt�jien t�ytyy olla kuntalaisten edun mukaisesti asialla p��t�ksenteossa ja realiteetit on tutkittava hyvin. T�ll� hetkell� ei l�ydy sellaista perustetta, joka yksiselitteisesti johtaisi siihen, ett� ainut oikea vaihtoehto olisi kilpailutettu j�tekuljetusmalli.

Rouskiksen oletetaan edelleen tekev�n yhteisty�t� yksityisten j�tekuljettajien kanssa sulassa sovussa. Kunnallisen liikelaitoksen ei pid� yleishy�dyllisen� laitoksena kilpailla yritysmaailman kanssa, vaan tukea yritt�jyytt�.

Ritva Sinervo

Rakennus- ja ymp�rist�lautakunnan j�sen

Kokoomus

Kieroon kasvaneita vesoja?

Sun, 30 Aug 2009 00:00:00 +0300

Mielipidekirjoitus on julkaistu elokuussa 2009 Kyr�nmaa-lehdess�

Kieroista puista kieroja vesoja?

Luin lehtenne p��kirjoituksen 20.07.09 ja ajattelin kirjoittaa erilaisen n�kemyksen aiheesta.

Asuimme Laihialla aina vuoteen 1967 loppukes��n asti. Syntym�paikkani on siis Laihia. Lapsuuteni muistoihin liittyy k�yhyytt� ja is�n alkoholin k�yt�n seurauksena perhev�kivaltaa. Kyl�ll� tiedettiin is�n olevan perhev�kivaltaan taipuvainen. Usein me koulua k�yv�t lapset osallistuimme mustelmaisten reisien ja vartalon kanssa koulun voimistelutunneille. Perhev�kivallan seuraukset olivat siis tiedossa kyl�ll�, mutta kukaan ulkopuolinen ei siihen puuttunut.

Tuliko meist� lapsista sitten � kieroon kasvaneita puita�? Mielest�ni ei, vaikka masentuneen �idin ja alkoholisoituneen is�n lapsina meid�n piti tulla aika ajoin omillamme toimeen. Pahin aika elettiin, kun me vanhimmat sisarukset olimme alle kouluik�isi� ja koului�ss�.

Perhev�kivallasta on kyll� j��nyt mielen traumoja, niist� ei ole voinut v�ltty�. Olemme oppineet kuitenkin puhumisen t�rkeyden terapiav�lineen� ja olemme kaikki sisarukset sijoittuneet yhteiskuntaan kiitett�vin arvosanoin. Emme ole olleet yhteiskunnan tukiluukulla kertaakaan pyyt�m�ss� avustusta. Meid�t kasvatettiin tekem��n t�it� oman el�m�mme ja el�misemme eteen. Olemme opiskelleet ammatit itsellemme sen j�lkeen, kun olemme irtaantuneet kodista ja kotona teht�v�st� ty�st�. Olemme lujaluonteisia ja el�m�� ymm�rt�vi� aikuisia.

Nykyinen asuinpaikkamme v�est� tiet�� meid�t uutteriksi ja mik� t�rkeint� oikeudenmukaisiksi ihmisiksi. Emme ole rahan per�ss� juoksijoita. Haluamme huolehtia lapsistamme ja lapsenlapsistamme hyvin silloin, jos avuntarvetta on.

Sisarustemme v�lill� on lujat siteet ja v�lill�mme on sukurakkautta. Jos jonkun sisaruksen el�m�ss� on huonoja hetki�, niin yhteiseen hiileen puhaltamalla kannetaan toinen toisiamme.

Omat vanhempamme olemme saattaneet sovinnossa hautaan ja is�kin sai hyv�� ja hell�� huolenpitoa kuolinvuoteellaan ja h�n sai nukkua pois kotonaan.

Oma neuvo lapsilleni on ollut, ett� ei raha tee ihmist� onnelliseksi, eik� perhev�kivaltaa pid� harrastaa. Jos perhev�kivaltaan on tarvetta, on sen k�ytt�j�n syyt� tutkia itse��n peilist�. Samoin rahalla korvatun rakkauden viljelij�, katso itse�si peilist� ja kysy miksi raha tyydytt��, mutta ei lapselta saatu vastarakkaus. El�m�n arvoista t�rkein on mielest�ni sit�, ett� onnellisuus tulee vaatimattomasta el�m�st� ja rakastavasta sylist�.

Tietenkin k�yhyys ja kurjuus on rasite el�m�lle. K�yhyyden muistan. �iti ompeli vanhoista omista vaatteista meille vaatteita, vaatteet olivat siisti� ja puhtaita. Opin lapsena poimimaan marjoja ja sieni� sy�t�v�ksi jne. Muuta ei aina ollut p�yt��n laittaa. Perunat saatiin talkooty�st� hyv�tahtoisen viljelij�n ansiosta.

Muistan er��n tuntemamme kuuluisuuden sanoneen siskolleni 70-luvulla, ett� �kumpa sais edes siit� nahkaremmist�, mutta meill� rakkaus korvataan rahalla�. Onko rahan anto ja sylitt�myys varakkaissa perheiss� parempi vaihtoehto, kuin perhev�kivalta? Itse n�e molemmat samanarvoisina v�linpit�m�tt�myyden ja lasten arvottomuuden osoituksen v�lineen�.

V�linpit�m�tt�myytt� ja rakkautta on monen sorttista. Paras tuki yhteiskunnalta on huolehtia, ettei k�yhyysloukkua synny. Kaikilla on tasavertainen mahdollisuus el�m��n niin, ett� rakkautta, is�n ja �idin syli�, ruokaa ja vaatteita riitt��. T�m� edellytt�� sit�, ett� ty�ik�isill� on ty�t� ja tahtoa ty�n tekemiseen sek� voimavaroja henkiseen jaksamiseen.

Hyv�� ja rauhallista loppukes��

Ritva Sinervo, ty�terveyshoitaja, ETK

Naisten Liiton kultainen merkki Eeva Ihanarannalle

Thu, 19 Mar 2009 00:00:00 +0300

Kokoomusyhdistysten kev�tkokousten yhteydess� Salossa 18.3.2009 Kokoomuksen Naisten Liiton kultaisen merkin sai Eeva Ihanaranta. Eeva Ihanaranta on toiminut aktiivisesti Piritan Kokoomusnaisissa yhdistyksen perustamisesta asti. Zyrifete Sadikaj sai Naisten Liiton vihre�n merkin.

Hoitajapulan hoitamiseen on keinot

Fri, 13 Mar 2009 00:00:00 +0300

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien T�t� mielt� -palstalla 13.3.2009

Hoitajapulan hoitamiseen on keinot

Terveydenhoitoalalla on ollut ty�voimapulaa jo 2000-luvun alkupuolelta l�htien. T�h�n ongelmaan puuttui my�s SSS 10.03.2009 p��kirjoituksessaan. L��kkeeksi hoitajapulaan esitettiin yksinkertaiselta kuulostavaa asiaa eli sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkojen lis��mist�. Valitettavasti kyseinen toimenpide ei ole riitt�v� keino, koska pahimmillaan koulutukseen pyrkineit� on ollut v�hemm�n kuin aloituspaikkoja. Huolestuttavaa on, ett� hoitohenkil�kunnan tarve tulee todellakin lis��ntym��n ja hoitajapula edelleen pahenemaan mm. suurten ik�polvien siirtyess� el�kkeelle sek� vanhusv�est�n lis��ntyess�.

Terveydenhoitoalalla on omat erityispiirteens�. Hoitaminen on toisen ihmisen terveyden edist�miseen t�ht��v�� inhimillist� toimintaa, joka pohjautuu yhteiseen arvoperustaan ja syv�lliseen toisen ihmisen ymm�rt�miseen ja kunnioittamiseen. T�m� toiminta vaatii hoitoty�ss� vaadittavien tietojen ja taitojen omaksumista, vahvaa eettist� n�kemyst� sek� vastuuta toisesta ihmisest�. Koulutuksen kautta hankittavien ominaisuuksien lis�ksi vaaditaan my�s tietynlaisia henkil�kohtaisia ominaisuuksia. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin on liitetty s��nn�kset t�ydennyskoulutussuosituksesta, jonka mukaisesti alalla ty�skentelev�n henkil�n tulisi p�ivitt�� tietojaan ja taitojaan s��nn�llisesti vuosittain.

T�ll� hetkell� hoitoalaa ei koeta kiinnostavana; ty� miellet��n raskaaksi ja alipalkatuksi, ty�olosuhteet vaikeiksi, etenemismahdollisuudet v�h�isiksi ja varsinaisen palkan lis�ksi tulevat etuisuudet olemattomiksi. Hoitoalan houkuttelevuuden lis��miseksi alalla vallitseviin ep�kohtiin tulisi puuttua tehokkaammin parantamalla ty�oloja, ty�h�n vaikutusmahdollisuuksia, koulutusetuja ja palkkausta. Useissa terveydenhuollon ty�paikoissa hoitohenkil�kunnan voi olla vaikea p��st� t�ydennyskoulutukseen. Ei ole omiaan lis��m��n alan vetovoimaisuutta, jos ainoa keino pit�� lain edellytt�min tavoin ammattitaitoa yll� on menn� koulutukseen omalla ajalla tai vuosilomalla ja/tai omalla kustannuksella. L�htem�ll� m��r�tietoisesti korjaamaan edell� sanottuja asioita voidaan odottaa hakijoita lis��ntyneille aloituspaikoille sairaanhoitajakoulutuksessa.

Tuula Stenstr�m

sairaanhoitaja, psykoterapeutti

Salo

Salo voisi n�ytt�� mallia j�tehuoltoyhteisty�ss�

Thu, 05 Mar 2009 00:00:00 +0300

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien T�t� mielt� -palstalla

Salo voisi n�ytt�� mallia j�tehuoltoyhteisty�ss�

T�m�n lehden uutisessa kerrottiin SDP:n kunnallisj�rjest�n tehneen periaatep��t�ksen kannattaa j�tekuljetuksien keskitetty� kilpailuttamista. (SSS 31.1.) Edelleen lehdess� olleen uutisen (SSS 4.3.) Mukaan Jyrki Toivonen on todennut, ett� Rouskiksen kaavailemalla kilpailutetulla kuljetuksella olisi vain my�nteisi� arvoja.

Keskitetty kuljetus ajaa meid�n paikalliset j�teyhti�mme ahdinkoon. Yhteiskunnallinen etu ei toteudu, jos keskitetty j�tekuljetus toteutuu.

Alueella toimivat j�tehuoltoalan yritykset ovat investoineet erilaisiin toiminnassa tarvittaviin laitteisiin, kalustoon, toimitiloihin, tietoj�rjestelmiin ja moneen muuhun. Keskitetty malli voisi johtaa n�iden panostusten osoittautumiseen turhiksi, mik� olisi kokonaistalouden n�k�kulmasta suuri menetys sek� monessa tapauksessa my�s suuri inhimillinen tragedia.

Sopimusperusteinen malli j�tt�� keskitetty� mallia paremmin tilaa paikalliselle yritt�jyydelle ja yritysten toiminnan kehittymiselle. Pelk��n mahdollisen keskitettyyn malliin siirtymisen johtavan paikallisen tarjonnan supistumiseen ja ty�suhteiden irtisanomiseen, jopa paikallisiin yrityskuolemiin.

Selv�� on se, ett� Rouskiksen toimintatapaa ei muuteta pelkkien kuljetusten avulla. Pit�� olla kyky� kehitty� ja l�yt�� uusia yhteisty�muotoja jo olemassa olevien yhteisty�kumppaneiden kanssa. Rouskiksessa voitaisiin hy�dynt�� ajank�ytt�� siihen suuntaan, ett� siell� panostettaisiin todellisiin ymp�rist�ss� jo olemassa oleviin voimavaroihin ja mahdollisiin yhteisty�muotoihin. Varmasti yhteisty�halukuutta l�ytyy.

J�tehuoltoalan oikean ja vastuullisen toimintamallin l�ytyminen kunnallisellakin tasolla olisi valtakunnan tasollakin merkitt�v� asia. Voisimme kuka ties olla yhteisty�n toteuttamisessa valtakunnan tasolla edell�k�vij�iden joukossa.

Ritva Sinervo

Rakennus- ja ymp�rist�lautakunnan j�sen (kok), Salo

Rouskiksen ja Salon J�tehuolto Oy:n v�linen kiista

Mon, 02 Mar 2009 00:00:00 +0300

Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa

Rouskiksen ja Salon J�tehuolto Oy:n v�linen kiista

Luin Turun Sanomista 25.2.09 kirjoituksen, joka koski Rouskista ja Salon J�tehuolto Oy v�list� kiistaa. Olen kymmenen vuoden ajan seurannut mielenkiinnolla Rouskis Oy:n toimintaa. 90-luvulla kerroin oman mielipiteeni tulevasta suunnitteilla olevasta Korvem�en kunnallisesta j�teasemasta. Minulle naurettiin tuolloin p�in naamaa. Asia j�i kuitenkin kaivelemaan mielt�ni ja olen palannut useampaan otteeseen paikkakuntani lehden palstoilla t�h�n mieliaiheeseeni roskien kierr�tykseen, lajitteluun ja loppusijoitukseen. Kaikkia kirjoituksiani ei ole julkaistu. Syyksi olen arvioinut tekstin kovuuden ja journalistisen vastuun kirjoituksista.

Turun Sanomissa puhutaan J�tekuninkaasta. En ole ollut tietoinen siit�, ett� paikkakuntamme pienet ja keskisuuret j�teyhti�t on kruunattu kuninkaiksi. N�it� meid�n kuninkaallisiksi nimitettyj� yrityksi� on kahdeksan ja lis�ksi on sitten muutama suurempi aluerajoja ylitt�v� j�tehuoltoyhti�. Lis�ksi on niit� autoilijoita, jotka kuljettavat p��s��nt�isesti rakennusj�tett�. Olen pit�nyt n�it� meid�n yritt�ji� vain leip�ns� puolesta taistelevina yritt�jin�, joilla on j�tteen kuljetus, k�sittely ja sen loppusijoituspaikan hakeminen hallinnassa. Toisin siis, kuin meid�n kunnallisessa yhti�ss�mme Rouskiksessa, jossa osa energiaj�tteest� edelleen p��tyy penkkaan, johon se sitten hiljaa haudataan.

Nyt kun j�tem��ri� on p��tynyt loppusijoitukseen, eik� Rouskiksen penkka t�yty, on tullut h�t� ja syyllinen t�ytyy l�yt��. Syyllist� haettaessa on nostettu esiin vain yksi yritys taistelemaan kunnallisen yrityksen kanssa. J�tehuoltoyritt�j�t taistelevat varmasti leip��ns� koskevista osuuksistaan yritt�jin� rinta rinnan. Ongelmaksi on noussut suurempi huoli, kuin yksin j�tteen katoaminen.

Onko velkaantuneella Salolla mahdollisuuttakaan ottaa itselleen kannettavaksi erilaisia toimintoja sis�lt�v� j�tehuoltoyhti�. Sen aikaansaamiseksi pit�� investoida lis�� miljoonilla euroilla ja k�ytt�kustannukset lis��ntyv�t.

Ymp�rist�� s��st�v��n j�tehuollon toimintaan ei riit� pelkk� metaanikaasun talteenotto, vaan tulevaisuudessa penkkaan laitettavan j�tteen m��r�n on pienennytt�v�.

Meid�n kaupungissamme on jo lajitteluun perehtynytt� yritystoimintaa. J�tehuoltoyritt�jien osaamista hy�dynt�m�ll�, yhteisty�t� tehden, s��stet��n henkil�st�n voimavarojen lis�ksi my�s veronmaksajien euroja. Kyll� kunnallisen j�tehuollon tulee tukea alan yritt�jyytt� ja k�ytt�� valmiit kapasiteetit hy�dyksi ilman raastuvan v�liintuloa. Se on vain tahtokysymys.

90- luvulla oli jo tiedossa, ett� j�tteist� tullaan kilpailemaan 2000 - luvulle siirrytt�ess�. Sit� ei vain silloin p��tt�j�t uskoneet, vaikka Euroopassa oli jo koettu kaatopaikkojen sulkemisia. Nyt sitten kolkutellaan raastuvan ovia, kun muunlainen toimintamalli ei tule kysymykseen.

Ritva Sinervo

Ymp�rist�tieteit� opiskeleva ty�terveyshoitaja

Kokoomus, Salo

Ansiomerkkej� Piritan naisille!

Sat, 31 Jan 2009 00:00:00 +0300

Kansallinen Kokoomus rp:n 90-vuotisjuhlien yhteydess� Salossa 31. tammikuuta 2009 jaettiin tunnustuksena osallistumisesta Kokoomuksen Naisten Liiton j�rjest�toimintaan ansiomerkkej� Piritan kokoomusnaisille seuraavasti:

Kokoomuksen Naisten Liiton hopeinen ansiomerkki: Jaana Breilin-Lehti

Kokoomuksen Naisten Liiton I luokan ansiomerkki: Siv Ilola, Anja M�enp�� ja Liisa Tuominen

Kokoomuksen Naisten Liiton II luokan ansiomerkki: Taina Kirves

Kokoomuksen Naisten Liiton III luokan ansiomerkki: Katarina Lakima ja Helena Orailo

Kuntalaisaloite j�tteiden lajittelusta ja loppuk�sittelyst�

Wed, 28 Jan 2009 00:00:00 +0300

Kuntalaisaloite j�tteiden lajittelusta ja niiden loppuk�sittelyst�

Salo on l�htenyt �Vihre� Salo� teemalla parantamaan kaupunkikuvaansa. Oleellinen asia vihre�ss� ajattelutavassa on se, miten me asukkaina ja veronmaksajina k�sittelemme asuinymp�rist��mme ja miten me suhtaudumme kaupunkimme ymp�rist�n hyvinvointiin. Monessa kodissa on totuttu kierr�tt�m��n j�tteit�. Suurin osa kaupungin v�est�st� ei ole kuitenkaan selvill� siit�, mit� esimerkiksi energiaj�tteen k�sittelymaksu pit�� sis�ll��n ja mit� sille meid�n ker��m�llemme j�tteelle tapahtuu. Vihre�n Salon asukkaiden kuuluu saada tiet�� miten meill� j�tehuolto todellisuudessa toimii, mitk� ovat yhteisty�muodot alueen j�teyhti�iden ja Rouskiksen v�lill�.

Pyyd�n j�tehuoltoyrityksi� ja Rouskis Oy:t� antamaan selvityksen vuosien 2000 � 2008 aikav�lilt�. Selvityksen tulee sis�lt�� tiedot siit� miten he ovat ker�nneet energiaj�tett� ( miss� muodoissa), kuinka he ovat jatkok�sitelleet j�tett� ja mihin energiaj�te on lopullisesti sijoitettu.

Selvitys tulee sis�lt�� poltettavan ja muun hy�tyk�ytett�v�n j�tteen osalta tiedot siit� miten paljon j�tett� on ker�tty ja mihin sit� on l�hetetty k�sitelt�v�ksi ja loppusijoitettavaksi sek� kuinka paljon sit� on p��tynyt Korvenm�en j�teaseman maan t�ytteeksi..

Selvitys koskee seuraavien j�tteiden kuten puupurun, hakkeen ja puuj�tteen, elintarvikkeita valmistettavien ruokaloiden/ laitosten ruoka�ljyjen ja muiden �ljypohjaisten nesteiden, kiinteiden energiaj�tteiden (kuten muovin), kartonkien ja paperien sek� sekalaisen rakennusj�tteen ker�yst�, k�sittely� ja loppusijoitusta.

Lis�ksi haluan selvitett�v�n onko Rouskis Oy:ll� ja Salon alueen muilla j�tehuoltoyhti�ill� mahdollisuutta tehd� yhteisty�t� sekaj�tteen lajittelussa siten, ett� p��sisimme mahdollisimman pieneen maaper��n sijoitettavaan j�tem��r��n.

Salossa 28.01.2009

Ritva Sinervo

Kokoomus

Salon valtuusto teki lis�� valintoja

Tue, 20 Jan 2009 00:00:00 +0300

Salon kaupunginvaltuuston kokous 19.1.2009

Suhteellinen vaali venytti kokouksen l�hes nelituntiseksi

Valtuuston kokouksessa valittiin j�senet useisiin luottamuselimiin. Tarkastuslautakunnan suhteellinen vaali kesti l�hes puolitoista tuntia, muut valinnat meniv�t sujuvasti. Piritan naisia valittiin

- tarkastuslautakuntaan j�seneksi Ulla Wiirilinna

- liikelaitos Salon Kaukol�mm�n johtokuntaan j�seneksi Kirsti Pakaste

- liikelaitos Salon Veden johtokuntaan varaj�seneksi Kirsti Pakaste

- Salon seudun koulutuskuntayhtym�n valtuustoon varaj�seneksi Tuula Stenstr�m

- Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtym�n valtuustoon varaj�seneksi Ritva Sinervo

- keskusvaalilautakuntaan varapuheenjohtajaksi Liisa Tuominen

Sairaalan ymp�rist�ll� on merkityst�

Fri, 16 Jan 2009 00:00:00 +0300

Salon Seudun Sanomat T�t� mielt� �palsta16.1.2009

Sairaalan ymp�rist�ll� on merkityst�

Pelon sekaisin tuntein luen kirjoittelua keskustelusta Halikon sairaalan palveluiden siirt�misest� sairaalan m�elle ja onneksi tervej�rkist� ajattelua on viel� vallalla. Sellaista edustaa mm. Juhani Nummentalo (SSS 15.1.).

Olen omakohtaisesti seurannut l�heiseni vakavan masennuksen hoitoa viimeisen vuoden ajan ja tutustunut my�s sairaala el�m��n tosin Lohjan Paloniemess�.

Ehdottoman t�rke�� on mietti� miss� mielenterveyspotilaat ja kuntoutuja voivat parhaiten toipua paremmaksi jopa parantua ja t�ss� prosessissa on my�s sairaalan ymp�rist�ll� valtavan suuri merkitys. En n�� sairaalanm�ke� mitenk��n toimivana ymp�rist�n� miss� mahdollisesti pelokkaat, arat ja sulkeutuvat potilaat voisivat ulkoilla, tehd� mahdollisia pihahommia ja muuta aktivoivaa mik� on vaihtoehto s�ngyss� makaamiselle tai tuolissa istumiselle,sis�ll� ololle.

Olen seurannut Paloniemen potilaiden ulkoilua niiden kest�ess� minuuteista tunteihin, parempikuntoisten k�ydess� lenkill�, uiden ja osallistuen paikalla tuotettuihin eri terapiamuotoihin kuten ratsastukseen.

Miten t�m� muu viriketoiminta toimisi sairaalanm�ell�?

Miten me omaisia s��nn�llisesti katsomassa k�yv�t voimme ulkoiluttaa potilaita tai saada edes autojamme parkkiin tuolla sairaalanm�ell�, emme mitenk��n.

Huomasin miten ihana ja miellytt�v� ilmapiiri oli Paloniemen sairaala-alueella mik� oli peltojen keskell� ja t�ysin omassa rauhassa jossa nimenomaan keskityt��n potilaan hoitamiseen ja kuntoutumiseen ja miss� potilaan ja my�skin omaisten intimitettisuoja s�ilyy sill� tuolla alueella kaikki liikkuvat ik��n kuin samoilla asioilla eik� siin� ole mit��n ihmettelemisen aihetta tai synny kylill� puheita kenenk��n pimahtamisesta.

En ymm�rr� mitenk��n miten Halikkossa asuvat potilaat eiv�t voisi saada monipuolista esim. yleisterveydenhoitoa joko sairaalassa vierailevilta l��k�reilt� tai eik� he p��se k�ym��n vastaanotolla tai hoidossa muualla? Esimerkiksi Paloniemess� toteutui my�s normaali terveyspuoli testeineen ja esim. s�hk�shokki hoidoissa k�ytiin Kaupungin sairaalassa. Hoitoajat eiv�t varmastikaan my�sk��n lyhene mik�li mielenterveyspotilaat pistet��n sairaalanm�en steriiliin ymp�rist��n valkoisten seinien sis�lle ja ulkoilemaan Uskelan kirkon m�ke� ymp�ri.

Uskon, ett� toimiva, luonnonl�heinen ja rauhallinen hoitoymp�rist� osaavan henkil�kunnan yhdistelm�ll� ovat paras ja pitk�ll� t�ht�yksell� varmasti edullisin hoitomalli.

Toivon, ett� p��tt�jilt� l�ytyy viisautta asettua potilaan asemaan ja ehdotankin asioihin tutustumista potilaan ja my�skin meid�n omaisen kannalta eik� pelk�n synergian, kylm�n varsin lyhyen matematiikan perusteella sill� jokainen meist� tiet�� miten mielenterveys ongelmat ja varsinkin masennus ja v�symys alkavat olla turhan yleisi� kohta meist� jokaista koskettava kansantauti.

Meid�n t�ytyy yhdess� pit�� heikoista huoli sill� mielenterveyspotilas ei pysty omaa etuaan ajamaan eik� mm. hoitonsa laatua valvomaan vaan se on meid�n viel� terveiden teht�v�.

Marika Tauriainen

Salo

Salon Kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi Liisa Tuominen

Wed, 17 Dec 2008 00:00:00 +0300

Salon Kunnallisj�rjest�n puheenjohtajaksi Liisa Tuominen Piritan Kokoomusnaisista

Kokoomuksen Salon Kunnallisj�rjest� ry toimii salolaisten kokoomusyhdistysten kattoj�rjest�n�, joka vastaa puolueen j�rjest�-, tiedotus- ja vaalitoiminnasta. Kokoomuksella on Salossa 15 paikallisyhdistyst�, joihin kuuluu l�hes 700 j�sent�.

Kokoomuksen Salon Kunnallisj�rjest� ry:n s��nt�m��r�inen syyskokous pidettiin 17. joulukuuta 2008. S��nt�m��r�isten syyskokousasioiden asialistalla olivat mm. kunnallisj�rjest�n hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen j�senten valinta vuodelle 2009.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liisa Tuominen (44) Piritan Kokoomusnaisista. H�n on toiminut aiemmin mm. kunnallisj�rjest�n varapuheenjohtajana ja sihteerin� sek� Piritan Kokoomusnaisten puheenjohtajana. Kansallinen Kokoomus rp:n puoluevaltuuston j�senen� Liisa Tuominen on ollut vuodesta 2006 l�htien.

Kunnallisj�rjest�n varapuheenjohtaja, sihteeri, vaalip��llikk� ja taloudenhoitaja valitaan hallituksen j�rjest�ytymiskokouksessa ennen vuoden vaihdetta.

Kokoomuksen Salon Kunnallisj�rjest� ry:n hallitus vuodelle 2009 (suluissa henkil�kohtainen varaj�sen):

- Timo Luukka (Pekka Rinne), Halikon Kokoomus ry

- Anne J�rvinen (Anita Alanne-Tetri), Halikon Kokoomusnaiset ry

- Mika Hjelt (Kimmo Heino), Hornin Kokoomus ry

- Jari Erik�inen (Jouko Marjalaakso), Kiikalan Kokoomus ry

- Leena Manner (Teemu Laitakoski), Kiskon Kokoomus ry

- Jaakko Nieminen (Juha Voitto), Kuusjoen Kokoomus ry

- Marjatta Halkilahti (Annikka Tamminen), Muurlan Kokoomus ry

- Pasi Isokangas (Juha Laurila), Perni�n Kokoomus ry

- Eila Lahti (Mikko Jussila), Perttelin Kokoomus ry

- Liisa Tuominen (Taina Kirves), Piritan Kokoomusnaiset ry

- Leena Liusvaara (Tatu Johansson), Salo-Uskelan Kokoomus ry

- Pirkko L�nnqvist (Arja Lystil�), Salon Kokoomusnaiset ry

- Annika Viitanen (Timo Oinonen), Salon Kokoomusnuoret ry

- Juhani Koitto (Juha Mielik�inen), Suomusj�rven Kokoomus ry

- Juha Wikstr�m (Seppo Willgren), S�rkisalon Kokoomus ry

Salon valtuusto p��tti 104 lautakuntapaikasta

Tue, 09 Dec 2008 00:00:00 +0300

Salon valtuusto jakoi 104 lautakuntapaikkaa tiistai-iltana 9.12.2008 valtuustokaudelle 2009-2012

Kokoomuksella on puheenjohtajuudet kehitt�mis- ja elinkeinolautakunnassa (Markku Blom), opetuslautakunnassa (Katri Karimo) sek� kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa (Siv Ilola).

Piritan Kokoomusnaisista teht�viin tulivat Siv Ilolan lis�ksi valituiksi

- Sosiaali- ja terveyslautakuntaan Tuula Stenstr�m varaj�seneksi

- Opetuslautakuntaan Arja Alm j�seneksi

- Liikunta- ja nuorisolautakuntaan Marika Tauriainen varaj�seneksi

- Tekniseen lautakuntaan Taina Kirves j�seneksi ja Hanna Marjala varaj�seneksi

sek�

- Rakennus- ja ymp�rist�lautakuntaan Ritva Sinervo j�seneksi ja Kadri Velbri sek� Jaana-Maria Ullner varaj�seniksi.

Syyskokousvalinnat vuodelle 2009

Wed, 19 Nov 2008 00:00:00 +0300

Kokoomuksen Salon Kunnallisj�rjest� ry:n j�senyhdistykset pitiv�t s��nt�m��r�iset syyskokouksensa Salon Lukiolla 19.11.2008. Syyskokousasioita ovat yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen valinta sek� tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion k�sitteleminen ja hyv�ksyminen.

Yhdistyksen hallitus 2009

Piritan Kokoomusnaiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Taina Kirves, varapuheenjohtajana Kaarina Tulonen, taloudenhoitajana Anja M�enp��, kahvitusvastaavana Katarina Lakima, nettivastaavana Liisa Tuominen sek� muina hallituksen j�senin� Arja Alm, Siv Ilola ja Helena Orailo. Uusina hallitukseen valittiin sihteeriksi Tuula Stenstr�m ja vaalivastaavaksi Ulla Wiirilinna.

Ekotehokkuuteen on Salossa matkaa

Sat, 08 Nov 2008 00:00:00 +0300

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien T�t� mielt� �palstalla 8.11.2008

Ekotehokkuuteen on Salossa matkaa

Esa Brandt otti kantaa (SSS 1.11.) salolaisten roskapussien kierr�tysasiaan. Olen samaa mielt� h�nen kanssaan. On varsin ihmeellist�, ett� Salossa puhutaan ekotehokkuudesta ja vihre�st� kaupungista, kun kuitenkaan teot eiv�t ole menossakaan siihen suuntaan.

Rouskis ilmoittautui kehitt�m��n vihre�t� Saloa. Ilmoittautua voi, mutta pit�isi sitten tehd� vihre�n Salon eduksi jotain, joka johtaisi j�tteiden oikeaan k�sittelyyn Ei siis voida odottaa vuoteen 2016.

Rouskiksen toiminnasta vastaavien henkil�iden ajatusmaailma on j��nyt polkemaan paikalleen. J�tekierr�tyksess�kin maailma menee kovaa vauhtia eteenp�in, meill� laahataan kuntapuolella per�ss�. Per��nkuulutan edelleen sit�, ett� Rouskiksessa tulisi aloittaa lajittelua ja kierr�tyst� koskeva yhteisty� yksityisten j�teyhti�iden kanssa. Niin kauan kuin siihen ei ole rohkeutta, on turha huudella menetetyn kassan per��n.

Asukkaana ja vihre�n� kokoomuslaisena, kierr�tt�j�n� ja innokkaana lajittelijana minulle on tullut luottamuspula Rouskista kohtaan. Eik� syytt�.

Ehdotankin nyt: Myyd��n Rouskis silt� osin pois, kun kyseess� on j�tteiden lajittelu ja kierr�tys. Pidet��n kunnallisena liikelaitostoimintana ainoastaan maahan laitettavan roskan ker�ys ja kuoppaus sek� j�teyhti�iden virallinen valvonta. Annetaan j�tekierr�tys ja siihen liittyv� ty� niille, jotka sen osaavat ja haluavat siihen investoida. Meid�n tulee muistaa, ett� luontoa pit�� s��st�� ja kierr�tyst� tulisi lis�t�.

Lis�ksi. Me el�mme kilpailuyhteiskunnassa. Puhutaan yritt�jyyden tukemisesta. Olemmeko me kuntapuolella kaatamassa kakkaa j�tealan yritt�jyyden niskaan v��r�ll� tavalla? Rouskis ei en�� voi toimia vanhalla kuoppaamisen periaatteella. J�rkikin sen sanoo.

Meill� on direktiivit, jotka antavat selke�n p��m��r�n ilmastop��st�jen ja ymp�rist��n kohdistuvien paineiden v�hent�misest�. N�in ei meid�n kunnallinen j�tehuoltosektorimme ajattele, sill� mit� Rouskiksessa ei pystyt� tai osata k�sitell�, se kuopataan maahan.

Se on merkillinen asia, ett� kun on kysymyksess� yhteinen hyv� ja rahallinen s��st�, niin se ei saa niit� ihmisi� her��m��n, joiden kuuluisi nyt her�t�. Muistutan, ett� Rouskiksen tulevaisuus ennustettiin jo 90-luvulla, kuuntelijoita oli vain hiin v�h�n.

Ritva Sinervo

ty�terveyshoitaja

Salo

Kaikki p��ttyy aikanaan

Wed, 29 Oct 2008 00:00:00 +0300

T�n��n istuimme viimeisen kerran j�rjestelytoimikuntana Halikon kunnantalon valtuustosalissa. Asialistalla oli paljon pyk�li�, mutta t�ll� kertaa tuntui suorastaan haikealta, kun asia toisensa per��n tuli valmiiksi ja lista l�heni v��j��m�tt� loppuaan.

Uuden Salon viestinn�n linjaukset, viestint�ohjelma sek� visuaaliset elementit ja ilmeet

Ensimm�iseksi saimme esittelyn uuden Salon kaupungin viestinn�n linjauksista ja viestint�ohjelmasta 2008 � 2009 sek� visuaalisista elementeist� ja ilmeest�. Linjausten mukaan Salon mielikuvatavoitteena on uudenlainen tapa ajatella ja tehd� asioita ja toiseksi, ett� Salo on helposti l�hestytt�v�, l�mminhenkinen ja laadukas. Uuden Salon tunnukseksi on valittu lehden muotoon kiertynyt S-kirjain. Lehti on osin l�pikuultava ja se kuvaa avoimuutta. Lehden kasvu on vastuullisuutta, joka edellytt�� huolehtimista ja ravitsemista. Kietoutuva muoto kuvaa luovuutta ja edell�k�vijyytt�. V�rimaailma on maataloutta kuvaavasta raikkaan vihre�st� teknologiaa kuvaavaan siniharmaaseen. Logossa kaupungin nimi on suunnittelijan mukaan tarkoituksellisesti kirjoitettu pienell� alkukirjaimella. Yksi sloganeista on: � salo on enemm�n�. Koko dokumentti liitekuvineen on 43 �sivuinen.

J�rjestelytoimikunta hyv�ksyi DesignIlmoValtonen Oy:n esityksen.

Rahoitusta GreenSalon �hankkeeseen

Salon Seudun Kehitt�miskeskus ky:lle annettiin lupa hakea 21.11.2008 menness� EU:n komission LIFE+ ohjelmasta rahoitusta GreenSalon �hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehitt�� uuden Salon kaupungin ymp�rist�asioiden organisointia ja tukea uutta suurkuntaa profiloitumaan ymp�rist�yst�v�llisen� uutena kaupunkina. Uusi Salon kaupunki pyrkii olemaan �Suomen vihrein kaupunki�. GreenSalon -hankkeella Salon kaupunki kehitt�� kunnille ty�kaluja ilmastonmuutoksen hillint��n ja vahvistaa n�in omalta osaltaan niit� valmiuksia, joilla Suomi pystyy vastaamaan tiukentuviin p��st�rajoitusvaatimuksiin. Hankkeen tavoitteena on kehitt�� kaupungin erilaisia prosesseja siten, ett� niiden ansiosta voidaan tuottaa v�hemm�st� enemm�n ymp�rist�� s��st�en. Tavoitteena on k�ytt�� mahdollisimman v�h�n materiaaleja, raaka-aineita, energiaa ja v�hent�� ymp�rist�kuormitusta ja t�t� kautta hidastaa ilmastonmuutosta ja saada aikaan my�s taloudellisia s��st�j�. Ymp�rist�kasvatuksen ja �viestinn�n osa-alueen tavoitteena on keskitetyn ymp�rist�kasvatusj�rjestelm�n vakiinnuttaminen Salon kaupunkiin. P��m��r�n� on rakentaa Saloon j�rjestelm�llinen ymp�rist�koulutoiminta, joka t�ht�� kulutuksen v�hent�miseen, ekologisten kokonaisuuksien hahmottamiseen ja luontosuhteen lujittamiseen. Suunnitelmallinen ja keskitetty ymp�rist�kasvatuksen malli juurrutetaan varhaiskasvatukseen ja koulujen toimintaan. Hankkeelle haetaan rahoitusta aikav�lille 1.1.2010 - 31.12.2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1 M �. Omarahoitusta komissio edellytt�� tukikelpoisesta kokonaisbudjetista 50 % eli noin 500 000 �. Salon osuus olisi n 90 000� vuodessa.

Haja-asutuksen j�tevesienk�sittely �projektiin osallistuminen

P��tettiin osallistua VALONIAn - Varsinais-Suomen kest�v�n kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Haja-asutuksen j�tevesienk�sittely -projektiin vuonna 2009. Toteutuessaan hanke tuo Varsinais-Suomeen merkitt�v�n EU-rahoituksen, joka on suuruusluokaltaan moninkertainen kuntien panostukseen n�hden. Pienell� paikallisella panostuksella on mahdollista saada k�ytt��n tarpeelliset resurssit haja-asutusalueen j�tevesiasioiden edist�miseen.

Osallistumismaksu perustoimintaan on kunnan asukasm��r� x 0,45 �/vuosi. Kustannukset otetaan ymp�rist�toimen budjetista.

Valtuuston toimintaan liittyvi� ratkaisuja

P��tettiin, ett� Salon lukion juhlasali valitaan uuden valtuuston kokoustilaksi. Kaupunginhallitus tulee kokoontumaan nykyisess� Salon valtuustosalissa. Lis�ksi p��tettiin, ett� valtuuston ensimm�isen kokouksen p�yt�kirjanpit�j�n� toimii Salon kaupungin hallintojohtaja.

Kuntalain 15 �:n mukaan valtuuston hyv�ksym�ss� ty�j�rjestyksess� tai muussa johtos��nn�ss� annetaan m��r�yksi� valtuuston toiminnasta, varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle, valtuutetun aloitteen k�sittelyst� ja valtuutettujen valtuustoty�skentely� varten muodostettavista valtuustoryhmist�. Ehdotus valtuuston ty�j�rjestykseksi on laadittu virkamiesvalmisteluna nykyisen Salon kaupungin mallin pohjalta. S��nn�ss� on tarpeelliset valtuuston ty�skentelyn edellytt�m�t m��r�ykset. Valtuuston ty�j�rjestyksen muuttamista koskeva ty� on tarkoituksenmukaista k�ynnist�� vasta uuden valtuuston toimeksiannosta ja toteuttaa valtuustoryhmien yhteisty�n�, jos muutokset n�hd��n tarpeelliseksi. T�ss� vaiheessa esitet��n, ett� kaupunginvaltuusto hyv�ksyy valtuuston ty�j�rjestyksen sovellettavaksi 1.1.2009 toimintansa aloittavan Salon kaupunginvaltuuston toiminnassa valtuuston puheenjohtajien lukum��r�n osalta t�ydennettyn�.

Esitet��n, ett� kaupunginvaltuusto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta p��s��nt�isesti kerran kuukaudessa, maanantaisin klo 18.00.

Kaupunginvaltuuston kokouksen tarkastettu p�yt�kirja pidet��n n�ht�v�n� tarkastamista seuraavana arkip�iv�n�.

J�rjestelytoimikunta hyv�ksyi Uuden Salon kaupungin toimielinten kokouspalkkiot maksettavaksi esityksen mukaan 1.11.2008 alkaen 1.1.2009.

WWW-sivut uusiksi

Salo 2009:n www-sivut uusitaan. Kukin toimiala ja yksikk� ovat nimenneet projektia varten www-yhdyshenkil�t, jotka tulevat mukaan uudistuksen varsinaiseen toteutukseen ja jatkossa kukin toimiala vastaa omalta osaltaan www-sivujen yll�pidosta ja sis�ll�st�. Sivujen graafinen ilme toteutetaan Salo 2009:lle valittavan graafisen ilmeen mukaisesti Latomo-j�rjestelm�ll�. Sopimuksen kustannukset perustuvat yhdistyvien kuntien ja purettavien kuntayhtymien maksamaan sovellusvuokraan. Yhteishinta tulee olemaan 4884,44 e / kk. Toteutuksen alustava ty�m��r� 15 htp a 750 �, yhteens� 11.250 �.

Veroprosentteja

Veroprosentiksi esitet��n 18. T�m� tarkoittaa sit�, ett� S�rkisalolla, Muurlalla ja Salolla veroprosentti nousee ja kaikilla muilla liitoskunnilla laskee. Veroprosentista oli sovittu jo liitossopimuksessa. Verotusmenettelyst� annetun lain 91a �:n mukaan tuloveroprosentin suuruus tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeist��n verovuotta edelt�v�n vuoden marraskuun 17 p�iv��n menness�. Kiinteist�veroprosenteiksi ehdotetaan seuraavia:

- yleinen kiinteist�veroprosentti 0,60

- vakinaisten asuinrakennusten kiinteist�veroprosentti 0,25

- muiden asuinrakennusten kiinteist�veroprosentti 0,85

- lain 13 a �:ss� tarkoitetun yleishy�dyllisen yhdistyksen

kiinteist�veroprosentti 0,00

- rakentamaton rakennuspaikka 0,00

Kaupunginvaltuustolle esitet��n my�s, ettei m��r�tt�isi koiraveroa vuodelle 2009 ja ett� koiranomistaja ei olisi velvollinen tekem��n kaupungille koiraverolain 5 ja 6 �:ien mukaisia ilmoituksia.

Uusien toimielinten valinnoista

Uusien luottamustoimielinten osalta esitet��n,

- ett� kaupunginvaltuusto valitsee viisi j�sent� ja kullekin henkil�kohtaisen varaj�senen valtuuston vaalilautakuntaan 31.12.2012 p��ttyv�ksi toimikaudeksi ja m��r�� j�senist� puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

- ett� kaupunginvaltuusto p��tt�� valtuuston varapuheenjohtajien lukum��r�n ja toimittaa puheenjohtajan sek� varapuheenjohtajien vaalin 31.12.2012 p��ttyv�ksi toimikaudeksi

- ett� kaupunginvaltuusto toimittaa kaupunginhallituksen j�senten ja henkil�kohtaisten varaj�senten vaalin, p��tt�� kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien lukum��r�n 31.12.2012 p��ttyv�ksi toimikaudeksi ja ett� kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen j�senist� puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.

Henkil�st�valintoja koskeva siirtym�vaiheen p��t�svalta

Rekrytointip��t�sten mahdollistamiseksi ehdotetaan, ett� kaupunginvaltuusto antaa toimialajohtajille, konsernipalveluiden johtajille ja lupa- ja valvonta-asioiden johtajille valtuudet p��tt�� toimialansa ja osastojensa siirtym�vaiheen henkil�st�valinnoista siihen saakka kunnes hallintos��nn�n m��r�ykset tulevat voimaan. Jotta luottamushenkil�t pysyisiv�t tilanteen tasalla, pyydettiin, ett� n�ist� siirtym�kauden rekrytointip��t�ksist� pidet��n erikseen kirjaa ja ne tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Viralliset ilmoituslehdet

Virallisista ilmoituslehdist� tehd��n kilpailutus ja ilmoittamista Salon seudun sanomissa jatketaan, kunnes kilpailutuksen perusteella on tehty uusi hankintap��t�s. Viralliset ilmoitukset ja muut ilmoitukset julkaistaan my�s kaupungin internetsivuilla.

Ohjeistuksia ja s��nt�j�

Hyv�ksyttiin seuraavat ohjeistukset ja s��nn�t

- Veteraaniasiain neuvottelukunnan toimintas��nt�

- Tehostetun palveluasumisen, lyhytaikais-, p�iv�- ja y�hoidon ja tilap�isen kotihoidon asiakasmaksut sek� turvapuhelinpalvelun j�rjest�minen vanhuspalveluissa 2009

- 65 vuotta t�ytt�neiden omaishoidontuen my�nt�misohjeetTukipalkkioesitysten keskiarvo 476 �/kk.

T�h�n lis�ttiin ponsi, jossa toivotaan, ett� talousarviossa varaudutaan palvelurakenteiden kehitt�miseen osoittamalla resursseja palveluohjaukseen, p�iv�toimintaan ja omaishoitajien virkistysvapaisiin

- Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen my�nt�misohjeet samalla toivomusponnella kuin edellinen asia

- Lastensuojelun perhehoidon korvaukset 1.1.2009 alkaen, siten, ett� esittelij�n ehdotusta korotettiin 10%, mutta vastaavan summan toivotaan j��v�n k�ytt�m�tt� laitossijoituksista � t�st� tehtiin ponsiesitys

Turun hallinto-oikeudelle annettiin lausunto avustuksesta, joka on suunnattu puolueiden toiminnan kehitt�miseen.

Palkanmaksup�iv�t p��tettiin siten, ett�

- OVTES-henkil�st� ja perhep�iv�hoitajat kuukauden 15. p�iv�

- KVTES-henkil�st� ja muut vakinaiset (paitsi OVTES) kuukauden 10. pv

- m��r�aikaiset kuukauden viimeinen p�iv�

- tuntipalkkainen henkil�st� joka toinen perjantai

Lausunnot ARA:lle investointiavustushakemuksista

J�rjestelytoimikunta antoi lausunnon Asumisen rahoitus- ja kehitt�miskeskukselle (ARA) vuoden 2009 korkotukilaina- ja erityisryhmien investointiavustushakemuksista. Kyseess� olivat seuraavat hankkeet:

1. Perni�n Vanhustentaloyhdistys ry / Tiipil�n palvelukeskus

Hankkeen alustava kustannusarvio on 3 000 000 euroa, josta uudisrakennuksen osuus on 1 400 000 euroa ja perusparannuksen osuus 1 600 000 euroa. Rahoitus muodostuu yhdistyksen hakemasta 1 800 000 euron korkotukilainasta (60 %) ja 1 200 000 euron investointiavustuksesta (40 %).

2. Salva ry / Palvelukeskus Satumaa / Ilolansalo vaihe 2

Hankkeen alustava kustannusarvio on yhteens� 18 852 300 euroa. Rahoitus muodostuu yhdistyksen hakemasta 5 120 220 euron korkotukilainasta (27,2 %), 3 413 480 euron investointiavustuksesta (18,1 %), 150 000 euron omien varojen osuudesta (0,8 %) ja 10 168 600 euron muusta rahoituksesta (53,9 %, pankkilaina tms, ostajien osuus).

Kaupunginjohtajaehdokkaat �paremmuusj�rjestyksess�

Kaupunginjohtajan valintaprosessissa p��tettiin, ett� j�rjestelytoimikunta esitt��, ett� kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajaksi hallintotieteiden maisteri Antti Rantakokon ja h�nen kielt�ytymisens� varalle kasvatustieteen maisteri Petri Palovaaran. Valinnan perusteluna on hakijoiden kokemus strategisesta johtamisesta, elinkeinoel�m�n ja kunnallishallinnon tuntemus, haastattelussa esiin tulleet henkil�kohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuustestin tulos. T�m� p��t�s syntyi ��nestystuloksella 20-7.

Mit� nyt?

T�st� eteenp�in asiat etenev�t niin, ett� uusi valtuusto kokoontuu 10.11. ja 24.11. Ensimm�inen kokous on ns. j�rjest�ytymiskokous ja toisessa vahvistetaan j�rjestelytoimikunnan tekemist� p��t�ksist� ainakin organisaatiorakenne, henkil�st�n sijoitussuunnitelma, uudet virat ja toimet sek� budjetti vuodelle 2009. Uusi hallitus kokoontuu todenn�k�isesti ensimm�isen kerran jo 17.11. jatkamaan valmisteluty�t� siit�, mihin j�rjestelytoimikunta on p��ssyt.

Kiitos omasta puolestani teille kaikille, jotka olette jaksaneet osoittaa mielenkiintoa uuden Salon valmisteluprosessia kohtaan. Saamani palautteen perusteella tied�n, ett� n�ill� kokouskoosteillakin on ollut runsaasti lukijoita. P��sin uuteen kaupunginvaltuustoon, joten ty�ni jatkuu siell�. Olen edelleen k�ytett�viss�nne, jos jokin valtuustossa k�sitelt�v� asia her�tt�� kiinnostuksenne.

Valmiina ja innokkaana yhteisty�h�n kanssanne

Siv Ilola

kaupunginvaltuutettu

Verkostoituminen ja oppimismahdollisuudet kunnallispolitiikassa ja -el�m�ss�

Mon, 20 Oct 2008 00:00:00 +0300

Julkaistu Uusi Salo -lehdess� 2/2008, lokakuussa:

�Opin sauna autuas aina�

�Ei oppi ojaan kaada�, �oppi ja ik� kaikki� � n�in jo vanha kansa riimitteli oppimisen t�rkeydest�. Ajankohtaista edelleen. Kunnallisel�m�ss�kin opiskelu ja verkostoituminen yhdess� antavat ev�it� asioiden tuloksekkaaseen ajamiseen ja eteenp�inviemiseen. Salossakin opimme nyt koko ajan uutta ja saamme uusia kasvoja verkostoihimme. El�mme haasteellista, mutta tosi j�nnitt�v�� aikaa!

Me naiset

Meill� naisilla on kokoomuksessa hyv�t kouluttautumismahdollisuudet. Kokoomuksen Naisten Liitto j�rjest�� pari vuotta kest�v�n Tulevaisuuskoulutuksen innostuneille naisille, jotka ovat jo mukana politiikassa, mutta kaipaavat tietojen ja taitojen hiontaa. Jokaisesta piirist� Naisten Liitto valitsee hakemusten perusteella yhden tai kaksi opiskelijaa. Allekirjoittanutta onnisti. Vuonna 2007 p��sin opiskelemaan toisena varsinaissuomalaisena turkulaisen Mia Ranteen kanssa. Seuraava kurssi alkaa ensi vuonna.

Tulevaisuuskoulutus on sis�lt�nyt luentop�ivi� mm. kuntalaista sek� ministerivierailuja ministeri�iss� ja eduskunnassa ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Et�teht�vin� on tehty aloitteita, mielipidekirjoituksia ja puheita sek� puolueiden ohjelmien vertailuja. Puhe my�s videoitiin, katseltiin ja ruodittiin yhdess�. Koulutukseen on kuulunut my�s valtakunnallisiin kokouksiin osallistuminen.

Alumnitoiminta

Koulutuksemme on nyt lopputy�vaiheessa. Ty�ni aiheena on Tulevaisuuskoulutuksen alumnitoiminnan aloittaminen. Alumnitoiminnalla tarkoitetaan saman koulutuksen suorittaneiden yhteistoimintaa koulutuksen p��ttymisen j�lkeen. Tavoitteena on luotujen verkostojen s�ilyminen sek� verkostoituminen muiden vuosikurssilaisten kanssa. Ideana on, ett� kaikkia tulevaisuuskoulutettuja kutsutaan yhteisiin tapahtumiin, joissa pidet��n hengiss� vanhoja suhteita ja luodaan uusia.

Mentorointiohjelma

Toinen oiva oppimismahdollisuus on mentor-toiminta, johon osallistuin viime kuntavaalien j�lkeen. Teknisen lautakunnan j�senen� sain mentorikseni edellisen kauden teknisen lautakunnan puheenjohtajan Taisto Tulosen. Mentorointiohjelma on avoin kaikille kokoomuslaisille halukkaille. Kokeneempi eli mentor siirt�� tietojaan ja taitojaan aloittevalle eli aktorille - opissa olevalle. Mentor vastaavasti voi saada uusia raikkaita n�kemyksi� ja ajatuksia aktorilta. Perehdytys on parity�skentely� ja kest�� vuoden. Mentorointiohjelma alkaa kaikkien mentorointiparien yhteisell� luennolla, mink� j�lkeen parit toimivat pitk�lti omin neuvoin. Seuraava mentorointiohjelma alkaa Salossa heti kuntavaalien j�lkeen. Aktoriksi tai mentoriksi voi ilmoittautua Liisa Tuomiselle, liisa.tuominen@pp.inet.fi.

Nyt iloa arjesta ja voimaa verkostoista � tervetuloa uusi kotikaupunki!

Taina Kirves, puheenjohtaja, Piritan Kokoomusnaiset ry

Kohta ei en�� istuta yksin paatissa, vaan kaikki samassa veneess�! Taina Kirves Halikon Angelniemell� Kemi�nsaaressa, taustalla ymp�rist�asioissa esill� ollut Kirjakkalanselk�.

Rouskis ja Salon j�tehuollon kiista

Thu, 16 Oct 2008 00:00:00 +0300

Kirjoitus julkaistu Salon Seudun Sanomien T�T� MIELT� -palstalla

Mielenkiinnolla olen seurannut viimep�ivien kirjoittelua Rouskiksen ja paikallisen j�tehuoltoyhti�n v�lisest� kiistasta koskien loppusijoitettavaa j�tett�. Omalla valtuustokausillani 1993-1996 ja 1997-2000 Korvenm�en j�teasemahankeen lukkoon ly�minen oli loppusuoralla ja rakennusvaihe sai alkunsa. Olin tuolloin eri mielt� hankkeen toteuttamisen laajuudesta.

Tein tutkimusty�t� yhdess� t�m�n maan j�tehuoltogurujen kanssa siit�, oliko jo vireill� oleva j�teasema liian suuri ja k�yk� sille niin, ett� j�tett� ei tulevaisuudessa riit� niin suuren j�teaseman kannattavalle py�ritt�miselle. Tulimme siihen tulokseen, ett� Salo ymp�rist�kuntineen ei tarvitse suurta raskasvetoista j�teasemaa. J�teasema oli jo perustettu 1992, mutta osoitettuun sijoituspaikkaan ei oltu viel� rakennettu mit��n. Viel� oltaisiin voitu kevent�� hanketta tulevaisuuteen sopivaksi. Tulevaisuus tuolloin n�ytti silt�, ett� loppusijoitettavan j�tteen m��r� edelleenkin v�henee niin, ett� vain murto-osa siit� menee maan sis��n. J�tehuoltolakihan velvoittaa kierr�tt�m��n ja erottelemaan j�tteet niin, ett� j�tteest� suurin osa menee hy�tyk�ytt��n. Siit� pit�� saada mm. energiaa yhteiseksi hyv�ksi.

K�ytin puheenvuoron tutkimuksemme tuomista visioista ensimm�isen valtuustokauteni aikana, muistaakseni Halikon kunnassa pidett�v�ss� poliittisessa tilaisuudessa. Minulla oli tuolloin my�s mukana pari mapillista asiaan liittyv�� rekvisiittaa. Puheenvuoron j�lkeen sain kommentin oman puolueeni sis�lt� parilta henkil�lt�, ett� puhun �mututunteella�. Asian keskustelu p��ttyi siihen. P��tin lopettaa asian eteenp�in viemisen. Olinhan tyhmyydess�ni, ilman akateemista, sivistyst� lausunut ��neen jotain sellaista, mik� oli muille vieras ajatus. Lis�ksi n�ytti silt�, ett� asian uudelleen k�sittelyyn ei riitt�nyt voimavaroja eik� haluttu uhrata aikaa laajempaan selvitysty�h�n. Aktiivisuuteni j�teasioiden selvitt�misest� palkitsi Sampo Saarioja, joka risti minut �J�te- Ritvaksi�.

Nyt vuodet ovat menneet eteenp�in ja �mututunteeni� tutkimuksen valossa on muuttunut todeksi. Rouskis on huolissaan omasta kannattavuudestaan, j�tett� tulee sijoitettavaksi liian v�h�n. Jollakin mysteerisell� tavalla sit� katoaa ja siihen haetaan tuomioistuimen p��t�st�. Pid�n eritt�in hyv�n� asiana sit�, ett� kaupungissamme on yksityinen j�tehuoltoyritys, joka on mahdollistanut j�tteen k�sittelyn kautta sen tosiasian, ett� loppusijoitettavaa j�tett� tulee vain v�h�n. Todella hieno asia my�s yritt�j�n luoma kilpailutilanne. Seh�n mahdollistaa j�tehuollon laatuun panostamisen. Yhteiskunnallisten velvoitteiden t�ytt�misess� ei pid� en�� suosia monopoliajattelua. Rouskiksella ei voi t�m�n katsantokannan mukaan olla monopolia asiassa. Suotavaa olisi, ett� Rouskiksessa totuteltaisiin ajatukseen j�tehuoltoyhti�iden kanssa teht�v��n yhteisty�h�n my�s j�tteen lajittelun suhteen. Jos Rouskis ei p�rj�� j�tealan lakis��teisess� kilpailussa mukana, niin organisaatiota on kevennett�v� veronmaksajien edun mukaisesti tai luotava uusia markkinarakoja. Lopettaa sit� ei voida. Aina on jotain teht�viss� kannattavuuden parantamiseksi, ilman ett� nostetaan jatkuvasti j�tehuoltomaksuja.

Ritva Sinervo

J�rjestelytoimikunta lokakuun seitsem�nten� p�iv�n�

Wed, 08 Oct 2008 00:00:00 +0300

T�n��n oli j�rjestelytoimikunnassa erilaisten tukien my�nt�misperusteiden ja henkil�st�hallinnollisten toimintamallien p�iv� � ja sen lis�ksi viel� kolmen kaupunginjohtajakandidaatin esitt�ytymisen p�iv�.

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden j�rjest�minen ja tukitoimien perusteet hyv�ksyttiin. Samaten hyv�ksyttiin kehitysvammahuollon maksut palveluista, tukipalveluista, muusta yll�pidosta ja tilap�ishoidosta. Edelleen hyv�ksyttiin Toimeentulotukiohjeet, jotka voin l�hett�� pyydett�ess�.

Uudelleen valmisteluun l�hetettiin:

- Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen my�nt�misohjeet

- Lastensuojelun perhehoidon korvaukset

- 65 vuotta t�ytt�neiden omaishoidontuen my�nt�misohjeet

Kiertoliittym� Perni��n

Perni�n kunnanhallitukselle annettiin lupa tehd� tiepiirin kanssa sopimus kiertoliittym�n rakentamisesta kt 52:n ja mt 183:n risteykseen siten, ett� Perni�n kunta/uusi Salon kaupunki maksaa suunnittelukustannukset silt� osin kuin ne ylitt�v�t 20 000 euroa sek� rakentamiskustannukset silt� osin kuin ne ylitt�v�t 50 000 euroa ja kunta toimii hankkeessa rakennuttajana.

Suomen Kuntaliiton tasa-arvohanke

Suomen Kuntaliitto on k�ynnist�m�ss� tasa-arvohanketta, jonka tavoitteena on kuvata ja kehitt�� kuntien naisten ja miesten tasa-arvon n�k�kulman huomioonottamisen toimintatapoja ja ty�kaluja suunnitelmallisesti p��t�ksenteossa ja palvelujen tarjonnassa. Tavoitteena on my�s arvioida niiden k�ytt�� kunta- ja palvelurakenteen muutoksissa. Hankkeeseen p��tettiin osallistua.

Henkil�st��n liittyv�t ohjelmat ja toimintamallit

Henkil�st�n ty�hyvinvointiin liittyvien asioiden valmistelua varten muodostettu ty�ryhm� on selvitt�nyt Salon seudun yhdistym�ss� olevien kuntien ja kuntayhtymien nykyisi� ty�hyvinvoinnin edist�miseen ja yll�pit�miseen liittyvi� k�yt�nt�j�. Selvitysty�t� hy�dynt�en ty�ryhm� on valmistellut kokonaan uuden Salon kaupungin organisaatioon soveltuvan ty�hyvinvointiohjelman. Ty�hyvinvointiohjelmassa asetetaan tavoitteet, joihin pyrit��n sek� kuvataan toimenpiteet, joilla parannetaan Salon kaupungin henkil�st�n ty�hyvinvointia. Ty�hyvinvointiohjelman toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin on varauduttu henkil�st�osaston talousarviossa. J�rjestelytoimikunta hyv�ksyi ty�hyvinvointiohjelman k�ytt��n otettavaksi 1.1.2009 lukien.

Ristiriitojen k�sittelymallin k�ytt��notto. Ep�asiallista kohtelua on yleisen hyv�n tavan vastainen toiminta ja k�ytt�ytyminen ty�ss�. Ep�asiallisen kohtelun lopettaminen on ty�turvallisuuslain mukaan ty�nantajan velvollisuus. Ep�asiallisesta kohtelusta aiheutuu ty�ntekij�ille ja kaupungin toiminnalle vahingollisia seurauksia, kuten esimerkiksi ty�motivaation ja terveyden heikkeneminen, sairauspoissaolojen lis��ntyminen, ty�tehon laskeminen sek� ty�ilmapiirin kiristyminen. Ep�asiallinen kohtelu vaikuttaa my�s ty�nantajan maineeseen negatiivisesti.

Ristiriitojen k�sittelymallissa annetaan niin ty�ntekij�ille kuin esimiehille pelis��nt�j� sek� opastusta miten ja milloin on syyt� ryhty� ratkaisemaan ty�ss� syntyneit� h�iri�it� ja ristiriitoja.

P�ihdeohjelman k�ytt��notto Salo2009 �organisaatiossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhdistyess� on uuden ty�nantajan turvattava henkil�st�lleen p�ihteet�n ja turvallinen ty�yhteis�. Ensi vuoden alusta lukien p�ihdeosaamisen kehitt�misest� ja syvent�misest� huolehtii p�ihdety�ryhm�, johon kuuluvat henkil�st�p��llikk�, ty�suojelup��llikk�, ty�suojeluvaltuutetut ja p�ihdety�ntekij�. Ryhm�n teht�v�n� on suunnitella, kehitt�� ja yll�pit�� avointa ja aktiivista toimintaa p�ihdeasioissa. P�ihdety�ryhm� tukee esimiehi�, ty�ntekij�it� ja ty�terveyshuoltoa akuuttien tapausten k�sittelyss�. P�ihdeohjelma hyv�ksyttiin.

Aktiivinen puuttuminen -toimintamallin k�yt��notto Salo2009 �organisaatiossa. Sek� ty�nantajalle ett� ty�ntekij�ille on edullista, ett� ty�kyvyn tai ty�yhteis�n ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Ongelmien pitkittyess� ne yleens� pahentuvat ja tulevat vaikeammaksi hoitaa, mik� nostaa niist� aiheutuvia kustannuksia. Aktiivisella aikaisella puuttumisella on todettu olevan sairauspoissaoloja v�hent�vi� vaikutuksia. Keskeinen tavoite on, ett� esimies ja ty�ntekij� oppivat keskustelemaan ty�h�n liittyvist� asioista. Aikaisen puuttumisen mallissa korostetaan esimiesten lis��ntyv�� vastuunottoa ty�yhteis�n toiminnan sujuvuuden turvaamisesta.

Henkil�st�n muistamisperusteet 1.1.2009 alkaen. Valmistelussa on otettu huomioon nykyisell��n hyvin toimivat ja suositut k�yt�nn�t. Henkil�st�n muistamiseen liittyvi� k�yt�nt�j� on k�sitelty henkil�st�ty�ryhm�ss� ja henkil�st�ryhm�ss� � my�s toimialajohtajat ja konsernipalveluiden johtajat ovat k�sitelleet henkil�st�n muistamisperusteita ja todenneet ne toteuttamiskelpoisiksi.

65 vuotta t�ytt�neiden sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten ja tukipalveluiden my�nt�misohjeet.

Sosiaalihuoltolain perusteella voidaan j�rjest�� kuljetuspalveluja (Sosiaalihuolto A 9 � 2 mom). Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua my�nnet��n henkil�lle, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa vaikeuksia liikkumisessa ja est�� julkisten liikennev�lineiden k�ytt�misen. Kuljetuspalvelu on yksi kotihoidon tukipalveluista.. Kuljetuspalveluja my�nnet��n k�ytett�viss� olevan m��r�rahan puitteissa. 65 vuotta t�ytt�neiden sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja haetaan kaupungin vanhuspalveluiden palveluohjaajalta. Kuljetusten my�nt�misohjeet hyv�ksyttiin ja ohjeet voi pyyt�� s�hk�postitse.

Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsen�isen asumisen sek� luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviyty� omatoimisesti p�ivitt�isist� toiminnoista. Tukipalvelut (mm. p�iv�hoito, saunapalvelu, vaatehuolto, asiointi- ja ateriapalvelu) on tarkoitettu henkil�lle, jolla on toimintakyvyn rajoituksia ja joka ei pysty itse huolehtimaan arkiaskareistaan. P��tettiin hyv�ksy� ohjeistukset noudatettaviksi 1.1.2009 alkaen.

Seutulipun ja Salo-Turku-Salo -ty�matkalipun hinnoittelun yhten�ist�minen

Kaikissa kymmeness� yhdistyv�ss� kunnassa on k�yt�ss� Salon seudun seutulippu ja Salo-Turku-Salo-ty�matkalippu. Molemmissa lipputuotteissa asiakashinta on kuntakohtainen ja p��t�ksen siit� tekee kunnanhallitus. Kuntarajojen poistuessa syntyy uusi hinnoittelualue, jonka sis�ll� mainittujen lipputuotteiden hinnoittelu tulee yhten�ist��.

J�rjestelytoimikunta p��tti vahvistaa 1.1.2009 alkaen Salon seudun seutulipun hinnaksi 55 euroa ja Salo-Turku-Salo-ty�matkalipun hinnaksi 115 euroa.

Kaupunginjohtajan virkaa hakeneiden soveltuvuustestaus

P��tettiin, ett� kaupunginjohtajan valinnassa toteutetaan soveltuvuustestaus ja testiin l�hetet��n Esa Lunnevuori, Petri Palovaara ja Antti Rantakokko. Kaupunginjohtaja Rasila valtuutetaan tekem��n viranhaltijap��t�s testauksen suorittajan valinnasta.. Testauksen kustannukset katetaan yhdistymisavustuksesta hallintokuluihin varatuista m��r�rahoista. Haastatteluun suorittanut ty�ryhm� valtuutetaan osallistumaan teht�v�analyysin tekemiseen. Ko. ehdokkaat olivat my�s esitt�ytym�ss� j�rjestelytoimikunnalla.

Yhdistyneen Salon kaupungin esitt�ytyminen Turussa 2009

�Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki k�ynnistiv�t vuonna 2001 Turussa vuosittaisen seutukuntatapahtuman, jossa yksi seutukunta kerrallaan esitt�ytyi turkulaisille, maakunnan muille asukkaille ja turisteille. Tavoitteena on tehd� seutukuntien esitt�ytymisest� taas jokakes�inen perinne. Tapahtumissa on tarkoitus esitell� Varsinais-Suomen seutukuntien elinkeinoel�m��, k�dentaitoja sek� kulttuuria, ruokakulttuuria tietenk��n unohtamatta. Yhteyshenkil� liitossa on Hannele Hartikainen, p. 02-210 984, 040-720 2163, s�hk�posti: hannele.hartikainen@varsinais-suomi.fi.�

Tarkennusesitys kunnallisvaalien 2008 ulkomainontaan

J�rjestelytoimikunta p��tti 16.9.2008, ett� kunnallisvaalien 2008 vaalimainostelineet pystytet��n kuntien toimesta kaikissa nykykunnissa. Salossa, Perni�ss�, Pertteliss�, Kiskossa, Muurlassa ja S�rkisalossa entisill� paikoilla edellisten vaalien tapaan sek� uusilla paikoilla kuntien p��tt�min� Halikossa, Kiikalassa, Kuusjoella ja Suomusj�rvell�. Vaaliasiamiehet kutsuttiin keskusvaalilautakunnan pyynn�st� keskustelemaan ulkomainonnan j�rjestelyist� 19.9.2008. Paikalla oli my�s Salon ja Halikon teknisen puolen edustajat. J�rjestelytoimikunta p��tti, ett� ulkomainontapaikkojen vaalimainostelineit� lis�t��n siten, ett� nykykuntien jokaisessa ulkomainontapaikan vaalimainostelineess� on telineen samalla puolella kaksi taulunpaikkaa jokaiselle puolueelle.

Seuraava kokous pidet��n 28.10.2008.

terveisin Siv Ilola

J�rjestelytoimikunnalla en�� alle kuukausi aikaa tehd� p��t�ksi�

Tue, 30 Sep 2008 00:00:00 +0300

Hei.

Syyskuun viimeisen� p�iv�n� kokoontui taas uuden Salon j�rjestelytoimikunta. T�ll� kertaa aika lyhyeen kokoukseen, johtuen l�hinn� siit�, ett� monta asiaa siirrettiin suoraan seuraavaan kokoukseen lis�selvityspyynt�jen kera.

Ensimm�isen� asiana listalla oli viimeksi p�yd�lle j�tetty Salon Palvelutalos��ti�n valtuuskunnan j�senten nime�minen, mutta t�m� asia poistettiin nyt listalta kokonaan ei-kiireellisen� � se tulee sitten my�hemmin p��tett�v�ksi.

Kaupungintalon rakentamishankkeen ohjausryhm�n kokoonpanon t�ydent�minen

Valmistelutoimikunta asetti 2.10.2007 kaupungintalon rakentamishankkeelle ohjausryhm�n, johon nimettiin luottamushenkil�ist� Pekka Rinne, Ulla Huittinen ja Jorma Elovaara sek� muutosjohtajatiimin j�senist� Matti Rasila, Pentti Vanhatalo ja Kai Saarimaa ja viel� sihteeriksi kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo. Seppo Koskisen teht�v�alueeksi muutosjohtajana on nimetty kaupungintalohanke. T�n��n p��tettiin, ett� Seppo Koskinen nimet��n my�s ohjausryhm��n ja lis�ksi katsottiin, ett� Mika Mannervedenkin tulisi toimialavastuunsa perusteella kuulua kyseiseen ryhm��n.

Vaaliorganisaatio ja tarvittavat muutokset

Salon kaupungin keskusvaalilautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana Kari Kotiranta, varapuheenjohtajana Liisa Tuominen sek� muina j�senin� Kari Leino, Pirkko Ahorinta ja Maija Pulli.

J�rjestelytoimikunnan asettama keskusvaalilautakunta suorittaa tavanomaiset vaalilaissa mainitut keskusvaalilautakunnan teht�v�t. Keskusvaalilautakunnan toimikausi p��ttyy tammikuussa 2009, kun uuden kunnan valtuusto asettaa uuden keskusvaalilautakunnan vaalikaudelle 2009 � 2012. J�sen tai varaj�sen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan ty�skentelyyn kyseisiss� vaaleissa. Samoin puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla kunnan keskusvaalilautakunnan j�senen� eik� varaj�senen�.

Varaj�seniksi valituista Pertti Pesonen on kuollut 4.7.2008 ja Raimo Niemisen tilalle on valittu Matti Roth, joten keskusvaalilautakunnan varaj�senet ovat kutsumisj�rjestyksess� Marianna Haavisto, Karita Westberg, Tuija Aitio, Riitta Kavander, Juha V�h�-Heikkil� ja Matti Roth.

Halikon vaalitoimikunnan varaj�sen Terttu Laakso on asettunut ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa ja on siten esteellinen toimimaan vaalitoimikunnan varaj�senen�. Terttu Laaksolle my�nnettiin ero ja tilalle valittiin Pirjo Ekman.

Suomusj�rven vaalitoimikunnan varaj�sen Juhani Koitto on asettunut ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa ja on siten esteellinen toimimaan vaalitoimikunnan varaj�senen�, joten tilalle valittiin Heikki Rantalaiho.

Perni�n vaalitoimikunnan varaj�seneksi valitun Aimo Niemen tilalle valittiin Olavi Lindholm. Kiskon vaalitoimikunnan varaj�sen Matti Salmisen tilalle valittiin Kauko Julin.

Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan ja ty�el�m��n Salon seudulla -projekti

Salon seudun koulutuskuntayhtym�/Salon seudun aikuisopisto anoo syyskuun 2008 loppuun menness� Varsinais-Suomen TE-keskukselta Euroopan sosiaalirahaston ohjelmasta rahoitusta projektiin. Rahoittaja on kohdentanut hankeavustuksen koskemaan Salon seutua.

Tulevan kuntaliitoksen my�t� maahanmuuttoon liittyvi� erityispiirteit� tullaan tarkastelemaan ja kehitt�m��n koko suurkunnan n�k�kulmasta. Hankkeen tavoitteena on rakentaa ja jalkauttaa tulevan Salon kaupungin yhteistoiminnallinen maahanmuutto-ohjelma, yhdess� muiden Salon seudun alueella maahanmuuttoty�t� tekevien kanssa. Samalla kehitet��n maahanmuuttajaty�t� tekevien organisaatioiden sis�isi� toimintamalleja. Projektille esitett�v� ajankohta on 1.1.2009 � 31.12.2011. Projektin kokonaiskustannusarvio on 300.000 �. Kuntarahoitusta rahoittaja edellytt�� em. summasta 25 % eli 75.000 � jaettuna kolmelle vuodelle. J�rjestelytoimikunta my�nsi ko. m��r�rahan.

A-klinikkas��ti�n avustusanomus

J�rjestelytoimikunta p��tti 16.9.2008 k�ynnist�� hankesuunnittelun katkaisu- ja selvi�misaseman perustamiseksi Saloon. Hanke liittyy ty�njaon j�rkeist�miseen peruskunnan ja sairaanhoitopiirin v�lill�. J�rjestelytoimikunta on jo aiemmin solminut kumppanuussopimuksen A-klinikka-s��ti�n kanssa avohoito- ym. palveluiden toteuttamisesta.

J�rjestelytoimikunta p��tti my�nt�� 65 000 euron m��r�rahan katkaisu- ja selvi�misaseman suunnittelukustannuksiin yhdistymisavustuksen kohdasta: 1.4 Ennaltaehk�isevien palveluiden kehitt�minen.

Sopimus perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa

J�rjestelytoimikunta hyv�ksyi ostopalvelusopimuksen perheasiainneuvottelukeskuksen palveluista. Kustannusjako: kunnat vastaavat toiminnan kuluista 33 % ja seurakunta 67 %. Perheasiainneuvottelukeskus on vakiinnuttanut asemansa perhepalvelujen tarjoajana etenkin parisuhdekriiseiss�. Sopimuksen mukaista toimintaa arvioidaan vuosittain ja toiminnan sis�lt�� kehitet��n vastaamaan psykososiaalisten palvelujen tarvetta koko uuden kaupungin alueella.

Palautetut pyk�l�t

Vammaispalvelulain ja �asetuksen perusteella my�nnett�vien palvelujen ja tukitoimien perusteet palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun ja pyydettiin p��t�ksenteon tueksi valmisteluun liittyv�t vertailutiedot kuntien nykyisist� k�yt�nn�ist�. Samoilla ev�styksill� palautettiin lis�ksi

- Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen my�nt�misohjeet

- Kehitysvammahuollon maksut 2009 alkaen

- Lastensuojelun perhehoidon korvaukset 1.1.2009

- Toimeentulotukiohjeet vuodelle 2009

Salon oikeusaputoimiston kirje edunvalvontapalvelujen j�rjest�misest�

J�rjestelytoimikunta p��tti ilmoittaa vastauksenaan Salon oikeusaputoimiston kirjeeseen, ett� kaupunki on valmis neuvottelemaan edunvalvontapalvelujen myymisest� ostopalveluna. Mahdollinen ostopalvelusopimus valmistellaan uuden Salon kaupunginvaltuuston hyv�ksytt�v�ksi. Asian valmistelu annetaan hallintojohtajan teht�v�ksi.

Hakalan tilan ostaminen Kiikalassa

J�rjestelytoimikunta p��tti antaa Kiikalan kunnalle luvan ostaa Heikki Lindholmilta Hakalan tilan (4,38 ha) hintaan 59.000 euroa.

Kyse on alueesta, joka j�� vanhan ja uuden kaava-alueen v�liin ja siksi t�ydent�� luontevasti alueen tonttivarantoa.

ReittiGIS-ohjelmiston laajennus

Koulukuljetukset hoidetaan viel� lukuvuotena (2008�2009) kuntien nykyisten sopimusten perusteella. Vuoden 2009 aikana koulukuljetukset kilpailutetaan yhten� kokonaisuutena niin, ett� uudet sopimukset tulevat voimaan lukuvuoden 2009-2010 alusta lukien. Kev��ll� koulukuljetusta vaativia esikoululaisia ja oppilaita oli kunnissa noin 1600 (Salossa 305). J�rjestelytoimikunta p��tti antaa luvan ReittiGIS-ohjelmiston laajentamiseen sek� k�ytt�j�koulutukseen hintaan 19 000 euroa. Laajennus tilataan heti ja kustannukset katetaan yhdistymisavustuksesta kohdasta toimivat palvelut (tililt� 224 ohjelmistojen laajennukset ja p�ivitykset).

Seuraava kokouksemme on viikon kuluttua ja se saattaa olla j�rjestelytoimikunnan viimeist� edellinen virallinen kokous. Sit� odotellessa matkustan it�isimp��n yst�vyyskaupunkiimme Rhzeviin. Ven�j�ll� ollaan keskiviikosta lauantaihin ja kotiin palattaessa on seuraavan kokouksen esityslista jo s�hk�postissa odottamassa.

S�hk�postikuulumisiin

Siv Ilola

Vaaliohjelma julkaistiin puoluevaltuuston kokouksessa

Sun, 28 Sep 2008 00:00:00 +0300

Puoluevaltuuston syyskokouksessa 27.9.2008 julkistettiin Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma sek� tehtiin henkil�valintoja. Puoluesihteeriksi valittiin Taru Tujunen.

Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen k�sitteli puheessaan Kokoomuksen puoluevaltuuston syyskokouksessa mm. Kauhajoen tragediaa sek� puolueen kunnallisvaaliohjelmaa. Lue Jyrki Kataisen puhe kokonaisuudessaan t�st� linkist�.

Kokoomuksen puoluesihteerin� jatkaa kasvatustieteiden maisteri Taru Tujunen. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajiksi valittiin Minna Arve Turusta ja Sari Rautio H�meenlinnasta. Puoluevaltuuston puheenjohtaja, espoolainen Jukka M�kel�, valittiin teht�v��ns� jo kes�kuussa Tampereen puoluekokouksessa.

Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma on luettavissa pdf-versiona. (16 megatavua)

Avoin kysymys Perni�n p��t�ksentekij�ille

Fri, 19 Sep 2008 00:00:00 +0300

Arja Niinist�-Alanteen kirjoitus on julkaistu Perni�nseudun Lehden �T�t� mielt�-osastossa to 18.9.2008:

Avoin kysymys Perni�n p��t�ksentekij�ille

Hyv�t Perni�n p��tt�j�t ja virkamiesjohto!

Kysyisin Teilt� - l�hinn� laumojenne johtajilta - p��t�stenne per��n vv.2000-2006. Menneeseen ei yleens� kannata takertua, mutta historia on hyv� opettaja ja hy�dyllinen uuteen suunnatessa. Kokemus kun opettaa v�ltt�m��n jo tehtyj� virheit�.

Onko mielest�nne em. vuosina tehty kaikki voitava Perni�n menestymiseksi niin talouden kuin kuntakuvan suhteen? N�it� koskevista uutisoinneista ainakin tihkuu tihe��n sellaista, mik� saa ulkopuolisetkin kyselem��n: �Mik� se sellainen kunta on? Miten upea Perni� on p��stetty tuohon jamaan? Miksi sahata ehdoin tahdoin omaa oksaansa?�

Miksi tosiaan dynaamisella Salon seudun talousalueella Perni� on sukeltanut jopa huippupitk�n korkeasuhdanteen aikana poikkeuksellisen syv�lle joutuen turvautumaan jatkuvasti harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Liittyminen Saloon tuli lopulta kierteest� pelastavana oljenkortena. Valtion velvoitteet kunnille eiv�t k�y ainoasta selityksest�: neh�n koituvat kaikille. S��st�mist� puolestaan on harjoitettu vain pikkukoululaisten ja ik��ntyneiden sek� sivistyksen ja kulttuurin kohdalla: montakohan euroa s��styi? Olisihan ollut k�ytett�viss� todellisiakin s��st�kohteita. Oikeudenk�yntikuluja oheiskuluineen on sen sijaan jo t�h�n menness� kertynyt liuta meid�n kuntalaisten maksettaviksi.

Miksi kunnassa ei viitsit� neuvotella asioista? Seh�n olisi paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa kuin prosessointi.Onko vastuut delegoitu liian kauas, kun Salosta asti on jouduttu paikkaamaan omia esteellisi� virkahenkil�it�? Miksi ihmeess� osa-aikaistaa ja viel� irtisanoa tehokas, matalapalkkainen kulttuurisihteeri? Farssi maksamattomista palkoista ja lopulta laittomasta irtisanomisesta kesti kuusi kallista vuotta eri oikeusasteissa ja sai kulmakarvat kohoamaan laajemminkin. Julmaa hevosenleikki� kumminkin pitk�aikaisen ty�ntekij�n el�m�ll�.

N�ytte olevan ehdokkaina tulevissa kuntavaaleissa. Vaaleissa valitut tulevat olemaan paljon

vartijoina yhteisen Salon rakentumisessa. Me tulevat salolaiset toivomme, ett� uutta kaupunkia rakennetaan positiivisella otteella oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden perustalta.

Edellyt�mme harkittua p��t�ksentekoa ja osaavaa johtajuutta. Hyv� hallinto petaa menestyst� ja viihtyvyytt�. K��nt�en: huonot p��t�kset ja heikko johto ovat myrkky� kuningastavoitteille.

Vastuun t�st� kantavat tulevat p��tt�j�t ja virkamiehist�.

Yst�v�llisesti

Arja Niinist�-Alanne

Kunnallisvaaleihin on en�� runsas kuukausi ja kaupunginjohtajan valintaprosessi on viel� vaiheessa

Wed, 17 Sep 2008 00:00:00 +0300

T�m� on lyhyt kooste uuden Salon j�rjestelytoimikunnan kokouksesta 16.9.2008.

Laitoin otsikkoon tuon kaupunginjohtajan valinnan, koska t�n��n sen asian painoarvo kertakaikkisesti tuntuu otsikon suuruiselta. T�m� prosessi on edennyt mahdottoman hitaasti - kaupunginjohtajan valintaa k�ynnist�m��n nimettiin ty�ryhm� 11.12.2007 ja t�ydennettiin 15.1.2008. Monien vaiheiden j�lkeen oli vihdoin hakuilmoitus lehdiss� kes�kuussa ja itse hakuaika oli elokuun loppupuolelle asti. Nyt on valittu haastatteluun kuusi hakijaa: Mikko Komulainen, Esa Lunnevuori, Marko Marsala, Petri Palovaara, Antti Rantakokko ja Ilkka Salminen. Haastattelut suoritetaan 29.9. ja 30.9. Haastattelijoiksi valittiin Pekka Rinne, Juhani Nummentalo, P�ivi P�l�nen, Esa Ojanen, Pasi Lehti, Riitta Nieminen ja Eija Sepp�l� sek� virkamiehist� Irma Nieminen.

J�rjestelytoimikunnalla on kokouksia viel� 30.9. ja 7.10. Kunnallisvaalisunnuntain j�lkeen on viel� sovittu j�rjestelytoimikunnan kokous seuraavalle tiistaille eli 28.10. ja se saattaa olla toimielimen viimeinen kokous. Heti, kun uusi valtuusto on j�rjest�ytynyt, voidaan nimet� uusi kaupunginhallitus ja silloin j�rjestelytoimikuntaa ei en�� tarvita. T�ss� kohtaa voitte suorittaa valintaprosessin aikatauluun liittyvi� arvauksia�.

Katkaisuhoitojen siirt�minen erikoissairaanhoidosta Salon kaupungin peruspalveluihin

Sairaanhoitopiirin aloitteesta on alkoholiongelmaisten katkaisuhoito Halikon sairaalassa tarkoitus lopettaa kokonaan ja erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kehitt�miseen liittyen siirt�� ko. toiminta Salon aluesairaalan yhteyteen.

J�rjestelytoimikunta merkitsi asian t�ss� vaiheessa tiedokseen ja p��tti, ett� A-klinikkas��ti�n kanssa k�ynnistet��n alustava hankesuunnittelu selvi�mis- ja katkaisuhoitoyksik�n toteuttamismahdollisuudesta.

Kunnallisvaalien ulkomainonta

Kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntain 26.10.2008. Ennakko��nestys toimitetaan 15.- 21.10.2008. Suomen Kuntaliitto suosittaa yleiskirjeess��n (12/80/2008), ett� ulkomainonta aloitettaisiin niill� alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja m��r�ysvallassa, viikkoa ennen ennakko��nestyksen alkamista eli 8.10.2008. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain s��nn�kset, jotka edellytt�v�t, ett� vaalimainoksia ei sijoiteta ennakko��nestys- tai ��nestyspaikalle ja niiden l�heisyyteen siten, ett� niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan ��nest�jien vaalivapauteen. L�ht�kohtana voidaan pit�� sit�, etteiv�t vaalimainokset n�y vaalihuoneistoon taikka sen sis��nk�yntiin.

Sovittiin kunkin kunnan alueella olevien vaalimainostelineiden tarkat paikat.

Aluetoimikuntien rajat ja j�senten valintaperiaatteet

Rajojen m��ritt�misess� on k�ytetty perusteina asukkaiden tieyhteytt� kuljettaessa l�hipalvelupisteisiin ja kaupungin keskustaan. Sopimuksen mukaan kaupunginhallitus valitsee aluetoimikuntiin yhdeks�n (9) j�sent� kuntien kunnanhallitusten esitt�mist� ehdokkaista. Aluetoimikunnan j�senet valitaan asuinpaikan mukaan siten, ett�

- alle 10 km:n s�teelt� Salon keskustasta valitaan kaksi j�sent�, 10�20 km:n s�teelt� kolme j�sent� ja yli 20 km:n s�teelt� nelj� j�sent�, paitsi

- Perni�ntien aluetoimikuntaan valitaan kaksi j�sent� alle 10 km:n s�teelt�, kaksi 10�20 km:n s�teelt�, kaksi 20�30 km:n s�teelt� ja kolme yli 30 km:n s�teelt� Salon keskustasta.

- Turuntien aluetoimikunnan j�senet valitaan siten, ett� alle 10 km:n s�teelt� Salon keskustasta valitaan nelj� j�sent� ja yli 10 km:n s�teelt� viisi j�sent�.

Useimpiin aluevy�hykkeisiin kuuluu kahden tai useamman nykyisen kunnan aluetta. Kunnanhallitusten esitysten valmisteluvaiheessa kuntien kesken sovitetaan esitykset niin, ett� kuntien esitykset yhteens� sis�lt�v�t ehdokkaita vain valittavan m��r�n. Sopimuksen mukaan aluetoimikunnat toimivat asukkaiden, yhdistysten, elinkeinoel�m�n ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkin� kaupungin hallintoon. Sopimuksen mukaan jokaiseen aluetoimikuntaan tulee edustaja kaupunginhallituksesta.

J�rjestelytoimikunta vahvisti aluetoimikuntien rajat, antoi kunnanhallituksille ohjeen, ett� kunnanhallitukset yhteen sovittavat ehdotuksensa niin, ett� kunkin aluesektorin et�isyysvy�hykkeelt� asetetaan juuri niin monta j�senehdokasta ja henkil�kohtaista varaj�senehdokasta kuin vy�hykkeest� valitaan j�seni�, totesi, ett� aluetoimikuntien j�senet (9) ja varaj�senet ovat asukkaiden, yhdistysten, elinkeinoel�m�n ja muiden paikallisten toimijoiden edustajia, totesi, ett� j�senten valinnassa otettaan huomioon tasa-arvolain vaatimukset, ja vahvisti tulkinnan, ett� kaupunginhallitus valitsee kuhunkin aluetoimikuntaan lis�ksi edustajansa, jolla on l�sn�olo- ja puheoikeus aluetoimikunnan kokouksessa

Sosiaalidemokraatit tekiv�t ehdotuksen kahden lis�j�senen valitsemiseksi valtuustosta kuhunkin aluetoimikuntaan. Ehdotus h�visi ��nestyksess� ��nin 14-12-1 (tyhj�).

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden j�rjest�minen

Laki vammaisuuden perusteella j�rjestett�vist� palveluista edellytt��, ett� kunnan on huolehdittava siit�, ett� vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet j�rjestet��n sis�ll�lt��n ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyv� tarve edellytt��. Kuljetuspalveluiden j�rjest�minen on mainittu lain 8 �:ss�. Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin on vuoden 2009 talousarvioluonnoksessa varattu 800 000 �.

J�rjestelytoimikunta p��tti, ett� vammaispalvelulain mukaiset taksikuljetuspalvelut j�rjestet��n 1.1.2009 lukien siten, ett� asiakkaiden k�ytt��n luovutetaan taxidatakortti.

Osallistuminen Central Baltic Interreg IV A-hankkeeseen

J�rjestelytoimikunta p��tti, ett� Salon kaupunki osallistuu Central Baltic -hankkeeseen ja ett� varataan 3250 euron m��r�raha vuodelle 2009 ja 4000 euron m��r�raha vuodelle 2010 ja 2011 kummallekin.

Yrityssalo osakeyhti�n perustaminen

Viime kokouksessa t�m� asia l�hetettiin viel� uuteen valmisteluun.

T�ll� kertaa j�rjestelytoimikunta hyv�ksyi osakeyhti�n yhti�j�rjestyksen ja p��tti perustaa yhti�n v�litt�m�sti. Yhti�n osakep��oma tulee olemaan 500 000 euroa.

T�ss� asiassa ��nestettiin, koska kokoomuslaiset halusivat esityksen mukaan, ett� elinkeinotoimen toimialajohtaja on my�s liikelaitoksen hallituksen puheenjohtaja, kun taas demarit ja keskusta halusivat sille pallille yhti�n hallituksen keskuudestaan valitseman henkil�n. J�lkimm�inen vaihtoehto voitti ��nestyksess� ��nin 18-9.

Salo2009 v�liaikaiset toimitilat

Toimitilaratkaisu palautettiin viimeksi uuteen valmisteluun siin� toivossa, ett� saataisiin jotain eurom��r�isi� vertailulukuja eri ratkaisujen kustannuksista. N�it� tietoja ei kuitenkaan tullut.

Tavoitteena on ollut keskitt�� konsernipalvelujen (hallinto, talous, henkil�st�hallinto, tietohallinto) ty�ntekij�t sek� er��t muut toiminnot yhten�isiksi ty�yksik�iksi. Samalla siirtyy vaiheittain Halikon kunnanvirastolle sinne sijoitettavia rakennusvalvonnan, ymp�rist�nsuojelun, kaavoituksen ja teknisen toimialan toimintoja. J�rjestelyt tehd��n niin, ett� k�ytet��n nykyisi� vuokrattuja tai kuntien omistuksessa olevia tiloja ja muutot tehd��n vaiheittain sit� mukaa, kun tiloja eri paikoissa vapautuu.

P��tettiin, ett� henkil�st�hallinnon ty�ntekij�t siirtyv�t Perttelin kunnanvirastolle. Liikelaitosten toimistohenkil�st�lle kunnostetaan pienill� muutost�ill� ty�skentelytilat Salon kaupungin keskusvarastolle Satamakadulle. Tietohallinnon ty�ntekij�t siirtyv�t Saloon Tehdaskatu 6:een teknisen viraston nykyisiin tiloihin. Taloushallinto keskittyy p��osin nykyiseen Salon talousosaston rakennukseen, josta palkanlaskijat ja tietohallinto l�htev�t pois. Rakennusvalvonta siirtyy Halikon kunnanvirastolle. Kehitt�mis- ja elinkeinotoimi siirtyy kaupunkisuunnittelua lukuun ottamatta entisiin Aspocompin tiloihin. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon henkil�t siirtyv�t nykyiseen terveyskeskuksen taloustoimistoon. Hallinto-osasto keskittyy Saloon Heikolan taloon. Kaupunkisuunnittelu sek� kiinteist�- ja mittauspalvelut muuttavat Halikon kunnanvirastolle. Kaupunkisuunnittelulle voidaan tehd� ty�skentelytila nykyisest� valtuustosalista. Ymp�rist�nsuojelu sijoittuu Halikon kunnanviraston vieress� sijaitsevassa asuntolassa tyhj�n� olevaan isoon asuntoon ja nuorisotoimiston henkil�st� Kiffarin ja Ollikkalan nuorisotalon tiloihin. Edunvalvonnan ja kuluttajaneuvonnan toiminnoille on neuvoteltu uusien tilojen vuokraamisesta yksityiselt� (n�m� toiminnot saattavat viel� mahtua Tehdaskatu 6:een). Ratkaisematta ovat tilapalveluiden, ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden ja teknisen toimialan hallinnon tilaj�rjestelyt. Edell� mainitut v�liaikaiset henkil�st�n siirtymiset koskevat n. 60 henkil��. Koska miss��n ei n�y mainintaa varhaiskasvatuksen v�est�, niin oletan koko porukan j��v�n toistaiseksi nykyiseen osoitteeseen.

Kustannukset: Perttelin kunnantalon kokoustiloihin vuokrattavien kalusteiden kustannukset ovat n. 300-500 � kuukaudessa. Kalusteiden ja asiakirjojen muuttopalvelujen kustannukset ovat noin 20000 �.

Liittyvien kuntien vesilaskutusohjelmien tietojen yhdist�minen Salon nykyiseen Vesikantaan

T�ss� jatkolistalla olleessa asiassa oli kyse ohjelmistohankinnasta, jossa kokonaiskustannukset ovat n. 70000 euroa. Rahat t�h�n osoitettiin yhdistymisavustuksista kohdasta �toimivat palvelut�.

Tiedoksenne: Keskiviikkoiltana 17.9. on j�rjestelytoimikunnan talousarvioiltakoulu.

terveisin Siv Ilola

Tarjolla j�rjestelytoimikunnan kokousta tiivisteen�

Wed, 03 Sep 2008 00:00:00 +0300

Yhteenveto j�rjestelytoimikunnan kokouksesta 2.9.2008

Tarjolla j�rjestelytoimikunnan kokousta tiivisteen�

Tapani tiivist�� kokous mahdollisimman lyhyeksi kertomukseksi ei aina tee oikeutta itse asioille, mutta kaikesta t�st� on saatavissa lis�tietoa � perusteellisen kunnallisen valmistelutavan vuoksi laimennussuhteessa 1:10.

J�rjestelytoimikunnan kokous 2.9.2008 venyi normaalia pidemm�ksi osittain sen vuoksi, ett� Yrityssalo oy:n liiketoimintasuunnitelmaa oli ansiokkaasti esittelem�ss� tuleva toimitusjohtaja Kari V�h� itse ja paikalle oli kutsuttu my�s Sanna Ajomaa ja Mikko Kaskari esittelem��n muutosvalmennuksen v�liaikaraporttia.

Yrityssalo Oy

on Salon organisaatiokaaviossa omana lokeronaan Kehitt�mis- ja elinkeinotoimessa ja osakeyhti�n teht�v�t liittyv�t yrityksiin kohdistuvien k�yt�nn�n toimenpiteiden toimeenpanoon. Nykyisen Kehitt�miskeskuksen k�ynniss� olevat hankkeet tullaan siirt�m��n t�lle uudelle osakeyhti�lle, mutta siirt�minen voidaan tehd� vasta, kun osakeyhti� on perustettu ja se on virallisesti juridinen henkil�.

Yhdistyvien kuntien tasapuolisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi perustettavan osakeyhti�n hallinnossa pidet��n heti vuoden 2009 alussa yhti�n ylim��r�inen yhti�kokous, johon yhti�kokousedustajat nime�� uuden Salon kaupunginhallitus ja joka valitsee yhti�lle uuden hallituksen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

T�m�n asian liitteen� oli eritt�in perusteellisesti valmisteltu 30-sivuinen liiketoimintasuunnitelma, mutta siit� huolimatta asia l�hetettiin uudelleen valmisteluun. Tarkennuksia ja muutoksia pyydettiin liittyen henkil�st�asioihin ja palkkausj�rjestelm��n sek� osakeyhti�n hallituksen kokoonpanoon ja siin� etenkin puheenjohtajavalintaan.

Oikaisuvaatimus

Perussuomalaisten Kalevi Satop�� oli l�hett�nyt oikaisuvaatimuksen j�rjestelytoimikunnan p��t�ksest�, joka koski puolue- ja kansalaisj�rjest�jen toiminnan tukemiseen jaettua avustusta. Asia on her�tt�nyt paljon keskustelua ja siksi liit�n t�h�n kaupunginlakimiehen lausunnon kokonaisuudessaan, jotta voitte itse tehd� t�st� tulkintanne.

Esa Nieminen: �J�rjestelytoimikunta on 3.6.2008 p��tt�nyt my�nt�� yhdistyviss� kymmeness� kunnassa kunnallisvaaleissa vuonna 2008 ehdokkaita asettaville puolueille/ryhmille 80 % siit� summasta eli 100 000 eurosta, joka osoitettiin kuntien v�lisess� yhdistymissopimuksessa puolue- ja kansalaisj�rjest�jen toiminnan kehitt�miseen ja aktivoimiseen. Lis�edellytyksen� oli, ett� puolue / ryhm� on asettanut ehdokkaita my�s vuoden 2004 vaaleissa.

Kalevi Satop�� Salon seudun Perussuomalaisten edustajana on tehnyt p��t�ksest� oikaisuvaatimukseksi tulkittavan kirjelm�n.

Muutosjohtajatiimi on 23.6.2008 k�sitellyt oikaisuvaatimusta ja pyyt�nyt siit� kaupunginlakimiehen lausunnon.

Kuntalain 15 b � 2 momentti kuuluu seuraavasti:

�Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sis�ist� toimintaa sek� toimenpiteit�, joilla valtuustoryhm�t edist�v�t kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea my�nnett�ess� on yksil�it�v� tuen k�ytt�tarkoitus.�

Puolueilta ja ryhmilt� pyydetty lain edellytt�m�t k�ytt�suunnitelmat, joista k�y ilmi, miten kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lis�t��n.Satop�� vaatii oikaisuvaatimuksessaan, ettei p��t�st� pantaisi toimeen. H�n kritisoi ennen kaikkea sit�, ett� p��t�ksell� veronmaksajien rahoja ohjataan puolueiden vaality�n tukemiseen. Kirjelm�ss� esitet��n muita k�ytt�tarpeita, joihin varat Satop��n mukaan tulisi ensisijaisesti ohjata.Oikaisuvaatimuksen johdosta voidaan todeta, ett� kymmenen kunnan valtuustojen hyv�ksym�n hallinnon ja palvelujen j�rjest�missopimuksen mukaan uusi kunta saa yhdistymisavustusta valtiolta yhteens� 17,41 miljoonaa euroa. Sopimuksessa on sovittu yhdistymisavustuksen k�ytt�tarkoitukset ja eurom��r�t. Koska osa yhdistymisavustuksilla katetuista toimenpiteist� toteutetaan sopimuksen mukaan jo vuosina 2007 ja 2008, on kuntien sovittava niiss� k�ytett�vist� menettelytavoista. J�rjest�missopimuksen kohdassa 2.1. �Taitavan strategisen yhdistymisen tavoitteet� korostetaan vahvan luottamushenkil�hallinnon keskeist� merkityst� uuden kunnan rakentamisvaiheessa. T�m�n tavoitteen saavuttamiseksi yhten� avustuskohteena yhdeks�st� on todettu laajan demokratian kunta, jolta osin kuntalaisdemokratian kehitt�miseen osoitetaan yhteens� 550 000 euroa. T�st� summasta 100 000 euroa on osoitettu puolue- ja kansalaisj�rjest�jen kehitt�miseen ja aktivoimiseen.J�rjestelytoimikunta on sopimuksen mukaisesti 3.6.2008 p��tt�nyt, ett� 80 % kyseisest� 100 000 euron summasta k�ytet��n vuoden 2008 kuntavaaleissa ehdokkaita asettaville puolueille ja muille ryhmille. Koska avustuksen k�ytt�tarkoitus on kymmenen kunnan sopimuksessa nimenomaisesti sovittu, ei n�iden varojen osoittaminen muihin sin�ns� hyviin ja yleishy�dyllisiin tarkoituksiin vastaisi sopimuksen sis�lt��. Se, miten ja miss� suhteessa summa kohdennetaan puolue- ja kansalaisj�rjest�jen tukemiseen, on tarkoituksenmukaisuuskysymys ja siten j�rjestelytoimikunnan harkinnassa. Lausuntonani totean, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty perusteita, joiden nojalla j�rjestelytoimikunnan 3.6.2008 tekem� p��t�s voitaisiin katsoa lainvastaiseksi.�

Valmistelujen seuranta

Kuntaliitosprosessin selvitysmies Arto Koski tekee edelleen valmistelujen seurannasta ja arvioinnista s��nn�llisesti raportit ja t�ll� asialistalla oli raportti nro 3. T�ss� pieni harkiten valittu ote Arton tekstist�: �� arviot henkil�st�n teht�v�kuvausten ja sijoituspaikkojen valmisteluty�n sujuvuudesta helmi-, maalis- ja huhtikuussa. J�rjestelytoimikunnassa kokonaisarvosanan keskiarvo oli 6,8, kun se muutosjohtajatiimiss� oli 7,2. Tarkempi tarkastelu osoittaa, ett� valmistelujen toteutuksessa oli joitakin toimialoittaisia eroja. Kun taloushallinnon valmisteluissa keskim��r�inen arvosana nousi kahdeksaan, niin vastaavasti sivistystoimessa j��tiin j�rjestelytoimikunnan j�senten arvioinneissa vain kuuteen. My�s kehitt�mis- ja elinkeinotoimen valmistelujen osalta arviot olivat melko kriittisi䅔

Selvityspyynt�

Paljon julkisuutta on saanut my�s kaupungintalon purkamisen j�lkeen kodittomiksi j��vien yhdistysten kohtalo. T�ll� asialistalla oli siihen liittyen selvityspyynt� Salon kaupunginhallituksen vuokratukip��t�ksen laillisuudesta. Kyseinen selvitys ei aiheuttanut asiaan lis�� mutkia. Liit�n t�h�n otteen Niemisen Esan lausunnosta: �Kuntajakolain 33 �:n sanamuoto �lakkaavan kunnan toimielin ei sen j�lkeen, kun kuntajaon muutoksesta on m��r�tty, saa p��tt�� asioista, joiden on katsottava kuntajaon muututtua kuuluvan toisen kunnan viranomaiselle� viittaa siihen, ettei Salon kaupunginhallitus olisi voinut tehd� yhdistysten vuoden 2009 toiminnan tukemista tarkoittavaa p��t�st�. Ainakin periaatteessa tuki olisi mahdollista ratkaista vuoden 2009 talousarviossa, jos ratkaisu haetaan erillisratkaisuna ilman ett� t�ss� vaiheessa viel� p��tett�isiin tukiperiaatteiden pitk�aikaisesta linjauksesta. Yhdistysten vuokrasuhteet p��ttyv�t alkutalvesta 2009. J�rjestelytoimikunnan p��t�s 12.8.2008 merkitsee ilmeisesti kuitenkin sit�, ett� tuen periaatteet on tarkoitus ratkaista ensin, jolloin p��t�ksen saaminen vuoden 2008 puolella j�� ep�varmaksi. Mainitun lainkohdan mukaan lakkaava kunta voi kuitenkin tehd� p��t�ksen, jos ratkaisua ei ole mahdollista siirt�� uuden kunnan viranomaiselle. Hallituksen esityksen 135/1997 mukaan kiireelliset teht�v�t olisi lakkaavan kunnan viranomaisen viel� teht�v�. Yhdistysten toiminta on pitk�j�nteist� ja seuraavan vuoden sitovat ratkaisut on teht�v� hyviss� ajoin. T�m� koskee henkil�st�n palkkaamista, tapahtumien ajoittamista, varainhankintaa, harjoitusvuorojen jakoa jne. Tilat, joissa toimitaan, ovat luonnollisesti perusta koko suunnittelulle. T�lt� kannalta katsottuna aivan vuoden lopussa teht�v� tukiratkaisu tulee liian my�h��n. On my�s huomioitava se, ett� 18.8.2008 tehdyss� ratkaisussa vuokranantajina ovat yksityiset yhteis�t. Sitoumukset siit�, ett� vuokratilat ovat k�ytett�viss� vuonna 2009, on teht�v� vuoden 2008 puolella. Velvoite vuokranmaksuun syntyy siten vuoden 2008 puolella. Aivan vuoden lopussa teht�v� tukiratkaisu on k�yt�nn�n kannalta ilmeisesti liian my�h�inen. Voidaan viel� todeta, ett� yhdistysten uusien vuokratilojen muutosty�t ja muut valmistelut edellytt�v�t, ett� vuokrasuhteet solmitaan muuttoa aikaisemmasta ajankohdasta lukien. Edell� mainituin selvityksin kallistun sille kannalle, ett� Salon kaupunginhallituksen toimivaltaan on t�ss� yksitt�istapauksessa kuulunut ratkaista yhdistysten avustusasia nyt tehdyll� tavalla. Se, ett� avustus koskee vuoden 2009 toimintaa, ei mielest�ni muuta tilannetta, koska kuluja aiheuttavat vuokrasopimukset on sitovasti sovittava jo t�m�n vuoden puolella. Avustus maksetaan vuoden 2008 puolella. Totean viel� lopuksi, ett� sek� j�rjestelytoimikunnan 12.8.2008 ett� kaupunginhallituksen 18.8.2008 tekemiin p��t�ksiin liittyy muutoksenhakumahdollisuus; lopullisen oikeudellisen ratkaisun saaminen korkeimmasta hallinto-oikeudesta kest�� kuitenkin ainakin vuoden.�

V�liaikaiset toimitilat

Varhaiskasvatuksen v�ki on odotellut p��t�st� siit�, mist� Vesan l�yt�� l�hitulevaisuudessa � ja odottelu jatkuu. V�liaikaisia toimitiloja koskeva esitys nimitt�in l�hti uudelleen valmisteluun, koska t�n��n esitetty malli ei viel� ihan vakuuttanut p��tt�ji�.

Investointiohjelma

vuosille 2009-2013 otettiin pois listalta ja asia tuodaan my�hemmin jatkovalmisteltuna j�rjestelytoimikunnan p��tett�v�ksi. Asiasta keskustellaan my�s talousarvioiltakoulussa 17.9.2008.

Kaava-asia

Muurlan kunnan Kankareen alueen kaava-asiassa edet��n muutosjohtajatiimin esityksen mukaisesti ��nestyksen (11-14) j�lkeen siten, ett� ko. asemakaavan k�ynnist�misen ajankohdan m��rittely j�� uuden Salon kaupungin kaavoitusohjelman laadinnan yhteyteen vuodelle 2009.

Interreg IV A- hanke

Osallistuminen Natureship Interreg IV A- hankkeeseen vuosina 2009-2011. Tarkoituksena on lis�t� merkitt�v�sti luonnonhoito- ja vesiensuojeluyhteisty�t� Central Baltic- toiminta-alueella ja lanseerata alueelliselle tasolle ekosysteemipalveluk�site. Projekti toteuttaa kest�v�n kehityksen mukaista rannikkosuunnittelua ja pyrkii sen avulla yhteisty�ss� kaikkien toimijoiden kanssa l�yt�m��n parhaita kustannustehokkaita menetelmi� vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edist�miseksi sek� ekosysteemipalvelujen arvottamiseksi. Kuntaliitoksen j�lkeen Salon kasvanut koko aiheuttaa tilanteen, jossa kunnassa on huomattava m��r� eriasteisen hoidon tarpeessa olevia perinnemaisemia, ketoja, ns. lumo-alueita (luonnon monimuotoisuusalueita), kulttuurimaisemia jne. On olemassa ilmeinen tarve, ett� tiedot n�ist� alueista (sijainnit, pinta-alatiedot, mahdollisesti omistussuhteet, alueiden kuvaus ja ominaispiirteet, hoidon tarve ja hoitotavat eli hoitosuunnitelmat) on jatkoa ajatellen saatava ker�tyksi.

J�rjestelytoimikunta p��tti hyv�ksy� edell� esitettyyn Natureship �hankkeeseen osallistumisen vuosina 2009-2011 ja varasi siihen yhteens� 15000 euroa (5000 euroa / hankevuosi).

Ja viel� muuta

Kehitt�mis- ja elinkeinotoimen uusien toimitilojen kalusteiden maksaminen yhdistymisavustuksesta p��tettiin hyv�ksy�. Rahat osoitetaan kohdasta vahvan ty�paikkaomavaraisuuden kunta.

Muutosvalmennuksesta oli listalla laaja v�liaikaraportti ja asiaa olivat viel� kokouksessa tarkemmin esittelem�ss� Sanna Ajomaa ja Mikko Kaskari.

L�nsi-Suomen KASTE-ohjelmaan liittyv�ss� Remontti-hankkeessa tavoitellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden uudistamista ennaltaehk�isyn ja varhaisen puuttumisen vahvistamisella. Hanke koskettaa kunnan toimijoista sosiaali- ja terveystointa sek� opetus- ja vapaa-aikaa. Hankkeen hallinnoijaksi tulee Turun kaupunki ja kokonaiskustannukset vuosina 2008 � 2013 ovat 5,2 milj. euroa. Salon osion kustannukset ovat vuosina 2008 � 1013 yhteens� n. 400 000 euroa, josta lopulliseksi maksuosuudeksi j�� noin 100 000 euroa. Alustavasti p��tettiin olla mukana ko. hankkeessa.

Olli Hakaselle p��tettiin maksaa 135 euron tuntikorvauksella Salon uuden kaupungintalon konseptiarkkitehtina toimimisesta. T�ss� on kyse ensisijaisesti hankesuunnitelmaan liittyvien tietojen siirt�misest� suunnittelijoille.

Muissa asioissa esitin toimialajohtaja Mika Mannervedelle seuraavat ruokahuollon valmisteluun liittyv�t kysymykset: �Pyyt�isin tilannekatsausta ruokahuollon valmisteluprosessista ja lis�ksi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mink�verran arvioidaan kokonaisuudessaan saatavan s��st�j� keskitt�m�ll� ruuanvalmistusta?
Mist� s��st�t k�yt�nn�ss� syntyv�t?
Kuinka paljon tulee s��st�ill� katettavaksi uusia kustannuksia esim. kuljetuksista (kalusto k�ytt�menoineen ja kuljettamiseen tarvittava henkil�st�)?
Miten muutokset tulevat n�kym��n toiminnassa tilaaja-asiakkaan n�k�kulmasta?
Mik� on ruokahuoltohenkil�st�n kokonaislukum��r�ss� tapahtuva muutos?
Mik� on k�yt�nn�ss� ruokahuollon kokonaiskustannusten muutos niiss� yksik�iss�, joissa ruuan omavalmistus loppuu ja siirryt��n kuljetettavaan ruokaan � eli mit� voidaan/pit�� huomioida budjettivalmistelussa?�

Mikan vastauksista sain kirjattua seuraavat ajatukset:

s��st�jen eurom��ri� on mahdoton sanoa, koska vertailupohja on hankala koota
s��st�j� syntyy jatkossa siit�, ett� investointitarpeet v�henev�t ja oman uuden v�en tarve v�henee ja lis�ksi jakelukeitti�iden rakentaminen on halvempaa kuin valmistuskeitti�n rakentaminen
uusia kustannuksia tulee luonnollisesti kuljetuksista
tilaaja-asiakkaan osalta muutoksia tulee ehk� esimiesasioissa, ruokatilauksien tekeminen tulee poikkeamaan nykyk�yt�nn�ist� ja mahdolliset sijaistamisj�rjestelyt muuttuvat
ruokahuollon henkil�st�n kokonaislukum��r�ss� ei tapahdu muutoksia - vuodenvaihteessa lis�porukkaa ei palkata
ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden yhdist�misen kautta tulee s��st�j�
kokonaiskustannusten muutos yksikk�tasolla >> laskennallisesti voivat kustannukset jopa nousta

Lis�kysymyksille ja keskustelulle ei t�ss� pitk�ksi jo venyneess� kokouksessa ollut aikaa.

Seuraava kokous on 16.9.2008 ja talousarvioiltakoulu j�rjestet��n 17.9.2008.

tiivisterveisin

Siv Ilola

Kulttuurin �j�rjest�j�t� Tehdaskadulla

Wed, 27 Aug 2008 00:00:00 +0300

Salon Seudun Sanomat, T�t� mielt� -palsta 27.8.2008

Kulttuurin �j�rjest�j�t� Tehdaskadulla

Koululuokassa j�rjest�j�n teht�v� oli velvoittava homma. Uutta Saloa pystytett�ess� on j�rjestelytoimikunnalla ep�virallisuudestaan huolimatta varsin vastuullinen asema. Sen toimintaa seurataan mimosanherk�sti niin itse p��t�sprosessien kuin niiden sis�ll�n kohdalta. Maistellaanhan nyt ensimakuja ja kaivetaan askelmerkkej� pian valittavan uuden valtuuston ty�skentelyilmapiirille. Maltetaankohan vai astutaanko yli, heilahtaako n�iss� olympialaisissa punainen lippu, yliastuttu?

Tehdaskatu kakkosella taisi joiltakin heilahtaa, kun on saanut seurata, mill� logiikalla kulttuuritoimijoiden kimppuun on k�yty. Ja juuri kun luuli l�yt�v�ns� kotikuntansa kulttuurin kuritushuoneesta humanistisimmille vesille! Salon monipuolinen kulttuuriel�m� ja innostuneet j�rjest�ihmiset ovat tarjonneet hulppeita osallistumismahdollisuuksia my�s meille kulttuurista riisuttujen ymp�rist�kuntien asukkaille. Ei siin� ole mit��n vastakkainasettelua. Toimitilojen vieminen j�rjest�jen alta ei ole sit�, mit� meille liittyjille on strategiahymin�iss� maireasti luvattu. Luovuus ei totisesti kuki puolivuotisperiodeissa eik� sied� eestaas pompottelua. Samat p��tt�j�t

t�n��n t�t� ja huomenna toista mielt�! Onko t�llaisessa mit��n mielt�?

Olen viimeinen henkil� asettamaan kulttuuria ja liikuntaa vastakkain: pid�n molemmista. Mutta sit�kin enemm�n toivon, ett� jonkinasteinen tasapuolinen kohtelu n�iden suhteen olisi edes tulevaisuudessa mahdollista. Etteik� varakas Salon kaupunki saisi tukea kulttuuridynamoitaan meid�n kaikkien yhteiseksi hyv�ksi, kun samanaikaisesti er�iss� taloutensa t�rv�nneiss� pikkukunnissa tehtaillaan mittavia budjetteja hankkeille, jotka omin resurssein olisivat silkkaa utopiaa. Eik� m��r�rahojen ylityksist� ole kuulemma nyt niin v�li�, en��!

Kulttuuritoimijoiden kohtelusta huolestuneena �ja himpun verran vihaisenakin �

Arja Niinist�-Alanne

Kulttuurisihteeri

Perni�

Aloite lapsiperheiden palveluiden turvaamiseksi

Mon, 25 Aug 2008 00:00:00 +0300

Salon kaupunginvaltuuston kokous maanantaina 25.8.2008

VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN PALVELUIDEN TURVAAMISEKSI

Salossa tehd��n paljon lasten ja nuorten sek� heid�n perheidens� hyvinvoinnin edist�miseksi. Meill� on toimiva ja laadukas �itiys- ja lastenneuvolaj�rjestelm� sek� kouluterveydenhuolto. Meill� on my�s laadukas p�iv�hoito, sivistystoimi, liikunta- ja nuorisotoimi. Uutena toimintana on aloitettu perhekeskusty�. My�s kolmatta sektoria tuetaan ja t�t� kautta parannetaan perheiden hyvinvointia.

Salon hyvinvointitilinpito v. 2006-2007 kertoo kuitenkin, ett� palveluj�rjestelm��n on syntynyt musta aukko. Lapsiperheiden saama kotiapu on kahden viimeisen tilastovuoden aikana laskenut nollaan! Salossa on yksinhuoltajaperheit� enemm�n kuin maakunnassa ja koko maassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten m��r� on Salossa noussut ja on suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa. Kasvatus- ja perheneuvolan perhetutkimusten ja perhesovittelujen m��r� on lis��ntynyt. Perheiden tuen tarve on laajentunut.

Lain mukaan ennaltaehk�isev�� lastensuojelua tulee toteuttaa peruspalveluissa ennen kuin perhe on varsinaisesti lastensuojelun piiriss�. Lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajaperheet tarvitsevat kotiapua my�s aivan arkisissa asioissa, kuten sairaiden lasten hoitamisessa ym.

Ehdotan, ett� uusi Salon kaupunki kartoittaa lapsiperheiden koko t�m�nhetkisen palveluj�rjestelm�n ja k�ynnist�� toimenpiteet lapsiperheiden kotiavun ja muun mahdollisen tuen turvaamiseksi.

Salossa 25.8.2008

Arja Alm (Kok.)

Monenmonituisista sopimuksista syntyy uusi kunta

Wed, 20 Aug 2008 00:00:00 +0300

Yhteenveto j�rjestelytoimikunnan kokouksesta 19.8.2008

Monenmonituisista sopimuksista, pyk�list� ja p��t�ksist� syntyy uusi kunta

Salo2009 �j�rjestelytoimikunta kokoontuu Halikon kunnantalolla keskim��rin joka toinen tiistai aamulla klo 8.30. valmistelemaan uuden Salon asioita. T�ss� on lyhyt kooste 19.8. pidetyn kokouksen asioista ja lis�� tietoa koko kuntaliitosprosessista l�ytyy sivuilta http://www.salo2009.fi/ .

Ensimm�isen� varsinaisena asiana annettiin lausunto V-S:n aluepelastustoimen palvelutasop��t�sluonnoksesta vuosiksi 2009-2012. T�ss� on kyse talousarviovalmisteluun liittyv�st� lausunnosta ja kuntia kuulemalla m��ritelty palvelutaso vaikuttaa luonnollisesti suoraan kuntien maksuosuuksiin. Palvelutasop��t�ksess� huomioidaan esim. onnettomuuksien ehk�isy, pelastustoiminta, sairaankuljetus, ensivastetoiminta, �ljyntorjunta, v�est�nsuojelu ja varautuminen.

Lainaus esittelytekstist�: �Palvelutasop��t�sluonnoksen mukaan siin� esitetyt tavoitteet ja toiminnan taso ovat saavutettavissa ilman erityisi� tai merkitt�vi� tasokorotuksia k�ytt�talouteen. Edellytyksen� on kuitenkin, ett� lautakunnan paloasemaverkkop��t�s toteutetaan. Vuoden 2008 talousarvion mukaan aluepelastuslaitoksen menot ovat 27 468 238 euroa, josta Salo2009 kuntien osuus on yhteens� 3 245 006,62 euroa (11,81 %). Maksuosuudet jakautuvat kuntien asukasluvun mukaan. Toukokuun lopun asukaslukutietojen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) mukaan Salon2009 osuus Varsinais-Suomen asukasluvusta oli 11,88 %.�

Salon Palvelutalos��ti�n hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi esitettiin luottamushenkil�j�seniksi keskustan Eija J�rvel�, kokoomuksen Ensio J�rvinen ja demarien Antti Toivonen. Toivosta esitet��n my�s puheenjohtajaksi.

Vammaisneuvoston toimintas��nt� hyv�ksyttiin. T�m� toimielin seuraa ja edist�� kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkil�iden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehd� aloitteita ja esityksi� sek� antaa lausuntoja asioista, joilla on merkityst� vammaisten henkil�iden el�m��n.

Sopimus erityisvastuualueen terveydenhuollon logistiikkapalveluista hyv�ksyttiin sill� lis�yksell�, ett� varattiin viel� Salolle mahdollisuus neuvotella sopimuksen lopullisesta sis�ll�st� ja ehdoista (johtuen siit�, ett� Turulla ovat neuvottelut eri osapuolien kanssa viel� hieman kesken).

Asian taustaksi: Terveyskeskus on ulkoistanut kulutustarvikkeiden hankinta- ja varastointiprosessit Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Hankintoja varten on jo olemassa organisaatio ja erillinen sopimus. Seuraavaksi ollaan toteuttamassa logistiikkakeskusta Turkuun. T�m�n toimenpiteen tarkoituksena on alentaa tuotteiden varastointi- ja kuljetuskustannuksia. Salolla ei ole t�llaista logistiikkaj�rjestelm�� korvaavaa j�rjestelm��.

Halikon vanhustenkotiyhdistykselle my�nnettiin 60000 euron suunnitteluavustus. Yhdistys on laajentamassa Tammilehdon palvelukeskusta Halikon kirkon l�hist�ll�. Suunnitteilla on 2-3 dementoituville tarkoitettua intervallipaikkaa sek� kuntosali ja muita aputiloja. Suunnitteluun varattava summa vaikuttaa isolta, mutta t�ss� hankkeessa arvokas kulttuuriymp�rist� asettaa suunnittelulle merkitt�vi� lis�haasteita.

Psykogeriatrisen osastotoiminnan ja mielenterveyskuntoutujien avopalveluiden siirtyv� henkil�st� liitettiin uuden Salon henkil�st��n vanhoina ty�ntekij�in�. Halikon sairaalassa toimiva psykogeriatrinen vuodeosasto sek� mielenterveyskuntoutujien kotikuntoutus, kuntouttava ty�toiminta ja nk. yhteis�kuntoutus siirret��n t�ss� peruskunnalle. Muutos on huomioitu vuoden 2009 talousarvion valmistelussa.

Aiemmin oli jo kerran k�sittelyss� asia rekisterikylien nimist�. Silloin toivottiin, ett� uusissa nimiss� otettaisiin huomioon kylien nimiin liittyv� historia ja pyritt�isiin s�ilytt�m��n vanhaa nimist��. N�it� toivomuksia olikin uusissa V-S:n maanmittaustoimiston p��t�ksiss� kunnioitettu.

Muissa asioissa palattiin viel� viime kerralla paljon puhuttaneeseen asiaan Tehdaskatu 1:ss� toimivien yhdistysten v�ist�tiloista ja siihen liittyen Salon kaupunginhallituksessa 18.8. tehtyyn vuokratukip��t�kseen. J�rjestelytoimikunta pyysi Hannu Rannan suulla Salon kaupunginhallitukselta selvityst� vuokratukip��t�ksen laillisuudesta.

Siv Ilola

Salo2009 �j�rjestelytoimikunnan j�sen

Kulttuuritilap��t�s oli heitteillej�tt�

Tue, 12 Aug 2008 00:00:00 +0300

Salon Seudun Sanomat, T�t� mielt� -palsta

HEITTEILLEJ�TT�

Kunnan teht�v� on luoda puitteet ja toimintaedellytykset kulttuurille ja liikunnalle. N�iden toimialojen m��r�rahat ovat investointi tulevaisuuteen, ne antavat virikkeit� ja tukevat luovuutta. P�yt�� ei pid� kattaa valmiiksi, sill� paras sis�ll�n tuotanto tulee toimijoista itsest��n. Mutta ne sein�t � toimivat tilat, tulee kunnan tarjota.

Salossa on linjattu, ett� kulttuuri kuuluu kaupungin peruspalveluihin, ja ett� se on kaikkien kaupunkilaisten ulottuvissa. Kulttuurity� pohjautuu kuntarajat ylitt�v��n ammattilaisten ja harrastajien yhteisty�h�n. (Salon kaupungin kulttuuristrategia 2006-2020.) N�iden ajatusten kanssa sopii todella huonosti yhteen Salo2009 j�rjestelytoimikunnan p��t�s ��nin 9 puolesta (KOK) 17 vastaan (SD-KESK-SAPU) hyl�t� uuden kaupungintalon rakennusty�n alta h��dett�vien yhdistysten vuokratuki.

Salon kaupunginhallitus oli yksimielinen esitt�ess��n yhdistyksille (Salon Taiteilijaseuran taidelainaamo, Salon VPK:n soittokunta, Tanssiurheiluseura Swivel ja Vapauden ja itsen�isyyden Salon seudun perinneyhdistys) vuokrattavaksi korvaavia tiloja. Esityksen pohjalla oli perusteellinen tila- ja tarvekartoitus. Tuen ev��misess� on naurettavaa vedota yhdenmukaiseen kohteluun. Tiloista l�ht�passit saavat yhdistykset eiv�t l�hde omasta halustaan, vaan yhteisen hyv�n vuoksi.

Kaikki e.m. yhdistykset tekev�t arvokasta ty�t�; musiikin, taiteen, historian saralla tai lasten kanssa. T�m�n toiminnan vaarantuminen n�in lyhytn�k�isell� p��t�ksell� t�ytyy voida est��. Lyhyell� t�ht�imell� ratkaisu on vuokratuki. Pitk�ll� t�ht�imell� paras ratkaisu olisi toteuttaa sama konsepti kuin kulttuuritalo Kivassa: etsi� tarpeeseen sopiva tila ja vuokrata se usean toimijan k�ytt��n. N�in ei rasitettaisi kaupungin tiukkaa investointisuunnitelmaa.

Salossa on tyhji� tuotantotiloja, joista l�ytyisi oivat puitteet Salon �Kaapelitehtaalle�. Tiloihin voitaisiin luoda eri ik�ryhmille avoin tekemisen keskus. Mahdollisuuksia harrastamiseen, harjoittelemiseen, luovaan ty�h�n. Tiloja tanssille, teatterille, taiteilijoille, orkestereille, yhdistyksille. Erilaisten ja eri-ik�isten ryhmien ja toimijoiden kohtaamisen kautta syntyisi my�s uusia ideoita, kokoonpanoja ja yhteisty�t�.

Tulevaisuutta rakentaessa t�ll� hetkell� mahdottomanakin pidetyt asiat voivat toteutua, jos n�in haluamme ja olemme valmiita tekem��n ty�t� sen eteen. Matkalla sinne vain on monta askelta eteenp�in ja varmasti muutama askel takapakkiakin. J�rjestelytoimikunnan nyt tekem� p��t�s on moka isolla �mm�ll�. Toivottavasti Salon kaupunginhallitus l�yt�� uudestaan yhteisen tahtotilansa ja tekee asianosaisia reilusti kohtelevan ratkaisun. Muussa tapauksessa Salo syyllistyy mittaamattoman arvokasta ty�t� tekevien yhdistysten heitteillej�tt��n.

Liisa Tuominen

Salon kaupungin kulttuurilautakunta, puheenjohtaja

Salon kaupunginvaltuutettu, KOK