Lehdessä ilmoittaminen tavoittaa

Suomen kokoomusyhdistykset toimivat ensisijaisesti omia jäseniään varten, mutta sopivasti houkutteleva toiminta tuo myös uusia jäseniä ja auttaa lisäksi yhdistysten välisessä verkostoitumisessa ja antaa mahdollisuuden vielä satunnaisille kiinnostuneille bongata menovinkki ja piipahtaa mukaan kokoomustoimintaan.  Toiminnasta tiedottamisen onnistuminen on elinvoimaisen yhdistystoiminnan kriittisin menestystekijä.

Yhdistysten taloudellinen tilanne lienee joka puolella Suomea suunnilleen samanlainen.  Jäsenmaksuilla katetaan toiminnasta puolet ja toinen puoli toiminnasta rahoitetaan erilaisilla rahankeruutempauksilla, jotka tietysti sinänsä ovat myös osa yhdistyksen toimintaa, yleensä kuitenkin sitä ei-poliittista. Varsinaiseen poliittiseen toimintaanhan kerätyt varat yhdistyksissä käytetään.  Leijonanosa menoista muodostuu tiedottamisesta, ilmoituksista ja vaalimainoksista. Mukaan on silloin laskettu myös nettisivujen ylläpitokustannukset ja postitettavat jäsenkirjeet.

Tähän syksyyn asti yhdistystoiminnan kriittisimmän menestystekijän osalta on selvitty kunnialla Nykypäivän avulla, kun yhdistykset ovat voineet veloituksetta ilmoittaa tulevasta toiminnastaan viikoittain yhdistyspalstalla.  Kiitän lehteä tästä lämpimästi! Vasta nyt yhdistyksissä todella ymmärretään, kuinka korvaamaton oli maksuton yhdistyspalsta.  Toiminnasta Nykypäivässä tiedottamiseen nyt tarvittava lisärahoitus vaikkapa arpajaisia järjestämällä vaatii jo sisua.

Yhdistyspalstalla on ollut suuri lukuarvo sekä jäsenistölle että muille lehden tilaajille.  Jokainen lehden lukija on varmasti pysähtynyt kyseisen palstan kohdalle tutkimaan, mitä aktiivisissa kokoomusyhdistyksissä kautta Suomenniemen tapahtuu.  Tätä yhdistysten välistä tiedottamistakaan ei mikään muu järjestelmä pysty korvaamaan.  Nyt eletäänkin jonkinlaisessa passivoivassa uutispimennossa.

Vieläkö vanhaan toimintamalliin voisi palata?

Siv Ilola

pj, Piritan Kokoomusnaiset ry, Salo

Rakennemuutos vaatii toimenpiteitä

SSS uutisoi 25.10.2011 kaupunginhallituksen äänestystuloksista otsikolla: ”Nummentalo eri linjoilla muun kokoomuksen kanssa”.  Kaupunginhallituksen puheenjohtaja perusteli jutussa omaa äänestyskäyttäytymistään ja väitti, ettei Särkisalokodin sulkeminen ja asukkaiden siirtäminen Tiipilään ole rakennemuutos. Olen siitä eri mieltä.

Rakennemuutosta ja vielä kuntaliitoksen alkuperäisessä hengessä on se, että palveluja pyritään säilyttämään omassa kunnassa kuntalaisten kannalta riittävästi – myös alati huononevassa taloustilanteessa.  Riittävästi ei tarkoita kaiken olemassa olevan säilyttämistä. Rakennemuutos edellyttää toimenpiteitä, joilla parannetaan palvelutuotannon tehokkuutta ja mieluimmin vielä niin, että samalla pienennetään kustannuksia.

Lähipalvelua ei liene vieläkään ihan tyhjentävästi määritelty, mutta määritelmää odotettaessa vähenee koko ajan lähipalvelustatuksen mahdollisesti saavien palveluiden joukko. Palveluverkolle asettaa Salossa omat mittavat haasteensa se, että kunnan pinta-ala on suuri, mutta asukastiheys ei.

Luottamushenkilöiden pitää tässä tilanteessa tehdä Salon palvelurakenteeseen muutoksia, joilla sopeutetaan palvelutarjonta kunnan talouteen. Joidenkin palveluiden kohdalla se tarkoittaa toiminnan järkevää keskittämistä juuri sen kokoisiin yksiköihin, joissa pystytään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään tilat, määrärahat, henkilöstöresurssit ja sijainti – ja samalla edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Valtuutetun näkökulmasta on tänä syksynä erittäin avoimesti valmisteltu valtuustoon tulossa olevia säästö- ja leikkausesityksiä ja valtuustoryhmien edustajat ovat olleet siinä prosessissa tiiviisti mukana. Valtuustoryhmät ovat myös saaneet käsitellä tehtyjä ehdotuksia ja ovat jo sitoutuneetkin näihin ratkaisuihin. Kohtuullisen vahvasti on voinut tuntea, että nyt kannetaan yhdessä vastuuta Salosta. Upea tunne!  (…viime päivinä valitettavasti vähän latistunut…!)

Tehdään ratkaisut sitten neuvottelemalla tai äänestämällä, niin kuntalaisille siitä aina lasku lankeaa maksettavaksi. Sitä vastuuta ei päätöksentekijä pakoon pääse. Toivon, että Salon ajautuminen konkurssiin vältetään tekemällä tarvittavat päätökset yhdessä vastuuta kantaen ja etenkin yhdessä jo sovituista asioista kiinni pitäen.

Siv Ilola, valtuutettu, kok.

Kirjoitus SSS:n Tätä mieltä -osastolla

Palveluverkon linjauksista

Valtuusto kokoontuu keskiviikkona uudelle kaupungintalolle päättämään palveluverkon linjauksista. Tarkoituksena ei kuitenkaan esityslistan mukaan ole lyödä lukkoon yksittäisiä asioita, vaan ainoastaan päättää ”yleisistä linjauksista”.

Valtuuston esityslistassa puhutaan kohdassa varhaiskasvatuksen linjaukset vain hyvin laveasti yleisiä tavoitteita. Huomionarvoisinta on, että SAKTAA ei ole mainittu linjausten joukossa.  Vaikutukseltaan merkittävin ”linjauksena päätettävä” asia on se, että kaupunki tarjoaa riittävät päivähoitopalvelut lähipalveluna. Päivähoitopalvelu lähipalveluna tarkoittanee päivähoitopalvelua asuinalueen läheisyydessä, eli esimerkiksi päiväkodin yhteydessä toimivaan esikouluun ei tarvitse mennä taksilla?

Mikäli em. linjaus hyväksytään valtuustossa keskiviikkona olemme Viitannummella ja Viitanlaaksossa äärimmäisen tyytyväisiä. Vihdoin ja viimein kaupungin tonttivarauksen yhteydessä antama lupaus siitä ”että jatkossa nuorimmat ala-asteikäiset lapset voivat käydä koulua alueelle rakennettavan päiväkodin yhteydessä” toteutuu. Vilpittömät kiitokseni kaikkien asuinalueemme lasten puolesta.

Ihmettelemme kuitenkin sitä, että perusopetuksen puolella SAKTA on kuitenkin ”linjaus”, eli siis päätettävä asia, vaikka palveluverkkoselvityksessä selvästi sanotaan sivulla 21“Viitanlaakso rakentuu koko ajan, uusia tontteja on noin 400. Tonttien rakentumisen hidasteena on alueen päiväkodin puuttuminen. Suunnittelussa tulisi huomioida alkuopetus ja mahdollinen alakoulun tarve päiväkodin lisäksi. Saktan kiinteistö voisi korvata oman alakoulun rakentamisen.” Siis huomaa selvityksen tehneen konsultin sanat “mahdollinen alakoulun tarve päiväkodin lisäksi”.

Tänä vuonna eri konsultin toimesta valmistuneessa rannikon osa-yleiskaavassa (eli alueen laajennuksessa) Viitanlaakson päiväkoti-, ja ala-aste on jo todettu välttämättömiksi toteuttaa.

Asukasyhdistys toivookin, että valtuustossa keskiviikkona päätettäviksi linjauksiksi Viitannummen ja Viitanlaakson osalta tulee sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta se, että kaupunki varautuu alueiden nykyiseen ja tulevaan päivähoito-, ja perusopetustarpeeseen ja selvittää erilaiset vaihtoehdot näiden tarpeiden toteuttamiseksi sekä niiden kustannusvaikutukset. Toteutettavan ratkaisun tulee olla kokonaistaloudellisesti katsottuna kaupunkilaisten kannalta paras mahdollinen ratkaisu.

Sanna Lundström

Viitannummen ja Viitanlaakson asukasyhdistyksen puheenjohtaja

Kirjoitus Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -osastolla

Salossa perhepäivähoitoa järjestetään päiväkodissa

Salon kaupungin opetuslautakunta käsitteli tiistaina 7.6 lasten perhepäivähoitoa ja työaikalainsäädännön muutoksesta perhepäivähoitajille muodostuvia vapaapäiviä. Lainsäädännön muutoksesta johtuen perhepäivähoitajille muodostuu jatkossa runsaasti vapaapäiviä heidän säännöllisen ylityön vuoksi. Tiistaina lautakunta joutui  päättämään, missä lapsia hoidetaan silloin, kun heidän vakituinen perhepäivähoitaja on vapaalla?

Opetuslautakunta päätti virkamiehen päätöksen mukaisesti yksimielisesti, että mm. vanhan Salon alueella perhepäivähoidossa olevat lapset tulevat jatkossa olemaan perhepäivähoitajien vapaapäivien ajan päiväkodissa hoidossa. Samoin muualla hoito pyritään järjestämään perustamalla päiväkotiryhmiä. Kuvaavaa on, että kaikki selvitykset vaihtoehtoisista tavoista täytäntöönpanna työaikalainsäädännön muutokset oli laiminlyöty ja virkamies esitti lautakunnalle ainoastaan yhtä tapaa (päiväkoti) ratkaista perhepäivähoidossa olevien lasten hoito. Esityslistassa luki vieläpä, että IVA-selvitystä (päätöksen vaikutusten arviointia kaupungin ihmisten kannalta) ei tarvinnut tehdä, koska kyse on vain lain täytäntöönpanosta! Ennen opetuslautakunnan tiistaina ollutta kokousta toin kuitenkin itse useille luottamushenkilöille julki, että tämän lain täytäntöönpanossa olisi monia vaihtoehtoja, joista virkamiehen esittelemä ei suinkaan ole ainoa – halvin se kyllä luultavasti oli. Olenkin erittäin pahoillani kaikkien niiden lasten puolesta, jotka jatkossa joutuvat käymään sekä perhepäivähoidossa että päiväkodissa.

Puolusteluna tehdyllä päätökselle ovat lautakunnan jäsenet esittäneet mm. sen, että vanhemmat voisivat joustaa, jotta perhepäivähoitajien työaika ei ylittyisi. Eli että lapsi ei olisi hoidossa yli 40h viikossa! Haluaisinkin esittää vastakysymyksen kaikille lautakunnan jäsenille tämän johdosta: Kenelle perhepäivähoito Salossa on jatkossa tarkoitettu? Tuo 40 h määräaika on nimittäin mahdollinen ainoastaan niille vanhemmille, jotka ovat yhden lapsen kanssa kotona tai työttöminä. Tavallisen työntekijän on täysin mahdotonta ilmoittaa työnantajalleen, että jatkossa teen puoli tuntia - tunnin lyhyempiä työpäiviä, jotta ehdin hakemaan lapseni hoidosta! Onko siis niin, että jatkossa perhepäivähoitoon ovat etusijalle ne, jotka pysyvät sallitun 40h rajoissa? Missä saavat hoitoa ne lapset, joita ei voi esim. jonkun sairauden vuoksi laittaa päiväkotiin? Onko Salossa tarkoituskaan turvata pienille lapsille perhepäivähoidon jatkumista, vai panostetaanko täällä isoihin päivähoitoyksiköihin, joissa hoito on mahdollista toteuttaa ”joustavasti ja kustannustehokkaasti”?

Haluaisin lisäksi kysyä, että mitkä ovat tämän kaupungin luottamushenkilöiden arvot? Voiko joku tiistaina päätöksenteossa mukana ollut väittää käsi sydämellä, että tehty päätös oli lasten kannalta hyvä? Voiko joku väittää, että perhepäivähoidossa olevalle lapselle paras vaihtoehto on olla osa-aikaisesti myös päiväkodissa? Hoitajien vapaapäivät olisi voitu hoitaa monella muullakin tavalla, mm.  hankkimalla rivitalohuoneistoja, joihin olisi perustettu nykyisen Norpan kaltainen ryhmäperhepäivähoito. Toki tämä vaihtoehto on kalliimpi kuin päiväkoti ja rahaa on vähän. Kysynkin: ratkaiseeko Salossa päätöksenteossa ensisijaisesti raha vai lasten tarpeet?

Onko tästä päätöksestä tulkittavissa, että Salon kaupungin kassa on niin tyhjä, että lasten hoito jatkossa järjestetään halvimmalla mahdollisella tavalla?

Sanna Lundström
2 perhepäivähoidossa olevan lapsen äiti ja opetuslautakunnan varajäsen

Vuoden 2010 Kokoomuksen Salon kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 28.joulukuuta 2010. Liisa Tuominen Piritan Kokoomusnaisista valittiin yksimielisesti Salon Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2011. Liisa Tuominen on toiminut kunnallisjärjestön puheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen ja tämä on hänelle kolmas kausi puheenjohtajana.
Onnittelut Liisalle!

Piritan Kokoomusnaiset ry:n hallitus vuodelle 2011

Yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa valittiin vuodelle 2011 uusi puheenjohtaja ja hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin Siv Ilola. Lämpimät Kiitokset edelliselle puheenjohtajalle Taina Kirves-Järviselle ansiokkaasta toiminnasta Piritan Kokoomusnaisten hyväksi ja Onnittelut uudelle puheenjohtajallemme Siville.

Uusi hallitus piti tänään järjestäymiskokouksensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Kirves-Järvinen ja sihteerinä jatkaa Tuula Stenström. Taloudenhoitajana jatkaa Anja Mäenpää ja vaalivastaavana Ulla Wiirilinna. Nettivastaavina toimivat Sanna Lundström ja Tuula Stenström. Kahvitusvastaaviksi valittiin Katarina Lakima, Annemari Heino, Anja Mäenpää sekä hallituksen ulkopuolisena Kaarina Tulonen. Lisäksi hallitukseen kuuluvat Arja Alm ja Liisa Tuominen.

Kokoomuksen Salon kunnallisjärjestön hallituksen jäseneksi valittiin Liisa Tuominen ja varajäseneksi Siv Ilola. Kunnallisjärjestön toimikuntiin valittiin Taina Kirves-Järvinen tiedotustoimikuntaan, Siv Ilola strategiatoimikuntaan ja Ulla Wiirilinna vaalitoimikuntaan. Kunnallisjärjestön työryhmiin valittiin Katarina Lakima tapahtumatyöryhmään sekä taloustyöryhmään Tuula Stenström, varalle Sanna Lundström.

Uusia ansiomerkkejä

Kokoomuksen Salon kunnallisjärjestön 30v. -juhlaa vietettiin Wiurilan kartanossa 09.10.2010. Tilaisuudessa jaettiin ansiomerkkejä Piritan Koomusnaisten aktiivisille jäsenille. Kokoomuksen Kultaisen Leijonan sai Eeva Ihanaranta. Lämpimät Onnittelut Eevalle pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Kokoomusnaisissa. Valkoisen Leijonan saivat Taina Kirves-Järvinen, Katarina Lakima ja Liisa Tuominen. Sininen Leijona myönnettiin Arja Almille ja Vihreän Leijonan sai Tuula Stenström. Onnittelut kaikille merkin saajille!

Piritan Kokoomusnaiset ry:n hallituksen järjestäytymiskokous 28.12.2009

Yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsent valittiin jo marraskuisessa syyskokouksessa, nyt oli aika valita yhdistyksen muut toimihenkilöt. Puheenjohtajana jatkaa Taina Kirves-Järvinen.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Siv Ilola, sihteerinä jatkaa Tuula Stenström, Anja Mäenpää jatkaa taloudenhoitajana ja Ulla Wiirilinna vaalivastaavana. Nettivastaaviksi valittiin Liisa Tuominen ja Tuula Stenström, kahvitusvastaavana jatkaa Katarina Lakima.

Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry:n toimikuntiin valittiin yhdistystä edustamaan tiedotustoimikuntaan Taina Kirves-Järvinen, vaalitoimikuntaan Ulla Wiirilinna, strategiatoimikuntaan Siv Ilola ja tapahtumatoimikuntaan Katarina Lakima.

Kirjoitus julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 20.10.2009

Psykiatrinen osastohoito säilytettävä Salon seudulla

Psykiatrisessa sairaanhoidossa on käynnissä mittava rakennemuutos. Hoidossa pyritään yhä enemmän siirtymään laitospainotteisuudesta avohoitopainotteisuuteen, mikä on sinällään potilaan itsemääräämisoikeutta ja elämän laatua tukeva asia. Salon seudun osalta tämä on tarkoittanut joidenkin Halikon sairaalan osastojen lakkauttamista siinä määrin, että toiminnot ovat sijoittuneet/sijoittuvat enää kahteen rakennukseen sairaala-alueella. Näistäkin toiseen lastenpsykiatria tilapäisesti. Siihen ideaalitilanteeseen tuskin koskaan päästään, etteikö osastohoito olisi joissakin tilanteissa tarpeellinen ja jopa henkeä säästävä. On selvää, että sairaanhoitopiirin ei kannata pitää yllä mittavaa, raskasta ja kallista laitoskompleksia Märynummella. Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle?

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 –työryhmä on laatinut ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Ehdotuksen mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa on mm. vahvistettava asiakkaan asemaa, panostettava ehkäisyyn sekä palveluiden toimivuuteen kokonaisuutena. Palvelut tulee olla helposti saatavilla yhden oven periaatteella sosiaali- tai terveyskeskuksen kautta. Edelleen mielenterveys- ja päihdeongelmaisten pääsy palveluihin ja kohtelu niissä tulee olla tasavertaista muiden palvelunkäyttäjien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut sijaitsevat myös maantieteellisesti yhtä tavoitettavissa kuin muut eli somaattisen sairaanhoidon palvelut. Mielenterveyspotilaiden somaattinen sairastaminen on yleisempää kuin muun väestön, joten toimivan somaattisen konsultaation ja ensiavun varmistamiseksi mielenterveyshoito tulisi järjestää somaattisen sairaanhoidon yhteydessä.

Jokainen ihminen voi tahtomattaankin kohdata elämässä erilaisia muutoksia ja kriisejä, jotka altistavat mielenterveyden ongelmille. Esim. masennus on tällä hetkellä mielenterveyshäiriöistä yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus sekä kansantaloudellisesti merkittävä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä aiheuttava sairaus, joka on koko ajan lisääntymässä. Masennuksen nopea ja tehokas hoito on tärkeää sekä potilaan että hänen omaistensa inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi, mutta myös kansantaloudellisesti vahvasti perusteltua toimintaa. Toisinaan masennuksen akuutissa vaiheessa tarvitaan myös osastohoitoa.

Jokaisen ihmisen oikeuksiin kuuluu olla osa yhteiskuntaa ja jokaisella ihmisellä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tästä syystä mielenterveyshäiriöiden hoito potilaan omassa lähiympäristössä on tärkeää, jotta potilas säilyttää yhteytensä läheisiinsä ja ystäviinsä sekä pystyy myös sairastaessaan osallistumaan omien asioidensa hoitamiseen omassa kotikunnassaan. Mikäli psykiatrinen osastohoito siirtyisi Turkuun, niin se olisi omiaan ”laitostamaan” potilaita irti omien jokapäiväisten asioidensa hoidosta.

Halikossa sijaitsevien psykiatristen osastojen lopullisesta kohtalosta ei ole varmuutta. Psykiatrian tulosalueella ei ole Turussa tiloja, mihin mahdollisesti siirrettäisiin suunnitellut Turkuun keskitettävät osastopalvelut. Tämä siis edellyttäisi uudisrakentamista Turkuun, mutta esim. TYKS:n yhteydestä ei uskoakseni löydy tarvittavaa tilaa/tonttia.

Mieli 2009 –työryhmän suositusten sekä valtakunnallisen trendin mukaan psykiatrinen ensiapu, osastohoito ja akuutti poliklinikkatoiminta tulisi sijaita yleissairaalan yhteydessä. Salon osalta tämä tarkoittaa sitä, että psykiatristen palveluiden tulisi sijaita aluesairaalassa somaattisen sairaanhoidon yhteydessä. Salon 55 000 asukkaalla on oikeus hoidattaa mielenterveydenhäiriöitä siinä missä ruumiin vaivoja. Tästä syystä psykiatrisen osastohoidon tulisi sijaita aluesairaalan yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Olen sitä mieltä, että pitäisi uudelleen kartoittaa mahdollisuudet rakentaa Salon aluesairaalan yhteyteen tarvittavat psykiatriset osastot salolaisten ja Salon seutulaisten palvelujen tarpeen turvaamiseksi.

Tuula Stenström

Psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti

Salo

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry piti syyskokouksensa Naisten Liiton edustajakokouksen yhteydessä Naantalissa sunnuntaina 18.10.2009.

Piritan Kokoomusnaiset ry:n edustajat naisten piirihallituksessa vuonna 2010 ovat Anja Mäenpää varsinaisena jäsenenä sekä Kaarina Tulonen ja Tuula Stenström varajäseninä.

Kokoomuksen Naisten Liitto vietti 90-vuotisjuhlaansa Naantalissa edustajakokouksen merkeissä 17.-18. lokakuuta.

Opetusministeri Henna Virkkunen jatkaa liiton puheenjohtana vuodet 2010-2011. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja, KTM Lenita Toivakka sekä filosofian tohto Pauliina Laitinen-Laiho. Liittohallituksen jäseniksi valittiin Jaana Lamminperä, Maire Hämeenniemi, Nina Jefimoff, Helena Puolakka, Ritva Asula-Myllynen, Marja-Leena Ilmakangas sekä Tuula Mustonen.

Kokouksesta annettiin kaksi julkilausumaa: Päihdeäitien pakkohoito mahdollistettava sekä Tasa-arvolla tuottavaan talouteen.

Rinta rinnan kohti seuraavia haasteita!

Mielipidekirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 25.9.2009

Jätetyötä voi tehdä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa

Salon tekninen lautakunta teki hyvän päätöksen jätteenkuljetusasiassa yrittäjien ja asukkaiden edun mukaisesti.

Tommi Kanerva maalaa 19.9 olleessa kirjoituksessaan uhkakuvia jätehuollon kuljetusten toimivuudesta rekisterinpidon osalta. Hänen mielestään ollaan menossa kohti sekamelskaa. Kanervan mukaan olemme menossa takapakkia jätehuollossa.

Ingmar Forne Kemiönsaarelta rökittää lautakunnan puheenjohtaja Eija Seppälää.

Rohkeudesta toimia yli puoluerajojen rokotetaan aina. Näen asian niin, että rekisterinpito ei voi olla todellisuudessa Rouskiksen ensimmäinen eikä viimeinenkään huolenaihe. Onhan tässä maassa rekistereitä pidetty iät ja ajat. Rekistereitä löytyy maistraatista, verotoimistoista, sairaaloista, terveyskeskuksista, yliopistoista, koululaitoksista, yrityksistä, järjestöistä ja ties vaikka mistä. Osa pitää itse yrityksen sisällä rekisteriä, osa yrityksistä hakee ulkopuolista apua rekisterien pitämiseen.

Huolenaiheet löytyvät varmasti aivan jostain muualta, kuten esim. siitä miten edetä polttolaitoshankkeen suunnittelussa. Siihen  suunniteltuun 25 megavatin polttolaitokseenhan tarvitaan kaikki tämän alueen jätteet ja tarvitaan vielä runsaasti muualta tuotua jätettä.

Ulkopuolelta tulevien jätteiden saanti ja tänne tuominen tähän suhteellisen pieneen yritykseen onnistuisi parhaiten  monikansallisten yritysten kuljetussopimuksien kautta. Siksi Rouskikseen tarvitaan myös kilpailutettua jätekuljetusta, siitä ei vain haluta ääneen puhua.

Nämä polttolaitossuunnitelmaan liittyvät asiat löytyvät Rouskiksen sivuilta.

Kemiönsaaressa hehkutetaan aivan turhaan hyvin toimivan Rouskiksen  järjestämän jätekuljetuksen puolesta. Olen usein kirjoittanut viettäväni aikaa kesäisin Kemiönsaaressa Västanfjärdin kunnassa Finnsjön saaressa, jota lähin kierrätys ja jätepiste Lammalassa.

Viime kesä osoitti näiden pisteiden Kemiönsaaressa olevan aivan liian harvojen tyhjennyskertojen varassa. Juhannuksena tilanne siellä oli kuin kaatopaikalla. Linnut ja rotat olivat levittäneet ulkopuolelle keräysasioiden jätettyjä roskia pitkin aluetta. Keräysastiat olivat kaikki tupaten täynnä. Teimme huomion myös siitä, että energiamuovin keräysastia oli poistettu ja meidän tuli laittaa pussimme sekajätteen joukkoon.

Paikalle tullut jäteautonkuljettaja otti ”juhannusmelskeestä” kuvia.

Ei pidä hehkuttaa ennen kuin asiat oikeasti toimii. Tällaista ongelmaa ei ollut aikaisemman  jätehuoltoyhtiön aikana.

Ei pidä myöskään aliarvioida asukkaiden mielipiteitä ja kuntapäättäjien kykyä tehdä asioissa laaja-alaisia ratkaisuja. Kuntapäättäjillä on virkamiesten johdolla kykyä tehdä päätöksiä niin, että myös tämänkin asian vaikutteet tulevaisuuteen on punnittu.

Ei yksityinen jätehuollonkuljetusyrittäminen johda siihen, että olemme muinaismuisto asiassa. Edelleenkin jätehuolto kokee mullistuksia jätteen vähenemisen ja kierrättämisen uusiokäytön muodossa.

Tulevasta uudistetusta laista emme vielä tiedä. Ei ole varmaa ollenkaan se , että laki tulisi kieltämään yksityisen jätekuljetusyrittämisen. Tietenkin kunnallisen jätehuollon etu olisi nyt saada laki muutettua niin, että heillä olisi yksin monopoli koko jätehuollon osalta. Vastuu ja valvonta tulee aina pysymään kunnilla, mutta työtä voidaan tehdä yhteistyössä yksityissektorin kanssa.

Päättäjien täytyy olla kuntalaisten edun mukaisesti asialla päätöksenteossa ja realiteetit on tutkittava hyvin. Tällä hetkellä ei löydy sellaista perustetta, joka yksiselitteisesti johtaisi siihen, että ainut oikea vaihtoehto olisi kilpailutettu jätekuljetusmalli. 

Rouskiksen oletetaan edelleen tekevän yhteistyötä yksityisten jätekuljettajien kanssa sulassa sovussa. Kunnallisen liikelaitoksen ei pidä yleishyödyllisenä laitoksena kilpailla yritysmaailman kanssa, vaan tukea yrittäjyyttä.

Ritva Sinervo

Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen

Kokoomus

Mielipidekirjoitus on julkaistu elokuussa 2009 Kyrönmaa-lehdessä

Kieroista puista kieroja vesoja?

Luin lehtenne pääkirjoituksen 20.07.09 ja ajattelin kirjoittaa erilaisen näkemyksen aiheesta.

Asuimme Laihialla aina vuoteen 1967 loppukesään asti. Syntymäpaikkani on siis Laihia. Lapsuuteni muistoihin liittyy köyhyyttä ja isän alkoholin käytön seurauksena perheväkivaltaa. Kylällä tiedettiin isän olevan perheväkivaltaan taipuvainen. Usein me koulua käyvät lapset osallistuimme mustelmaisten reisien ja vartalon kanssa koulun voimistelutunneille. Perheväkivallan seuraukset olivat siis tiedossa kylällä, mutta kukaan ulkopuolinen ei siihen puuttunut.

Tuliko meistä lapsista sitten ” kieroon kasvaneita puita”? Mielestäni ei, vaikka masentuneen äidin ja alkoholisoituneen isän lapsina meidän piti tulla aika ajoin omillamme toimeen. Pahin aika elettiin, kun me vanhimmat sisarukset olimme alle kouluikäisiä ja kouluiässä.

Perheväkivallasta on kyllä jäänyt mielen traumoja, niistä ei ole voinut välttyä. Olemme oppineet kuitenkin puhumisen tärkeyden terapiavälineenä ja olemme kaikki sisarukset sijoittuneet yhteiskuntaan kiitettävin arvosanoin. Emme ole olleet yhteiskunnan tukiluukulla kertaakaan pyytämässä avustusta. Meidät kasvatettiin tekemään töitä oman elämämme ja elämisemme eteen. Olemme opiskelleet ammatit itsellemme sen jälkeen, kun olemme irtaantuneet kodista ja kotona tehtävästä työstä. Olemme lujaluonteisia ja elämää ymmärtäviä aikuisia.

Nykyinen asuinpaikkamme väestö tietää meidät uutteriksi ja mikä tärkeintä oikeudenmukaisiksi ihmisiksi. Emme ole rahan perässä juoksijoita. Haluamme huolehtia lapsistamme ja lapsenlapsistamme hyvin silloin, jos avuntarvetta on. 

Sisarustemme välillä on lujat siteet ja välillämme on sukurakkautta. Jos jonkun sisaruksen elämässä on huonoja hetkiä, niin yhteiseen hiileen puhaltamalla kannetaan toinen toisiamme.

Omat vanhempamme olemme saattaneet sovinnossa hautaan ja isäkin sai hyvää ja hellää huolenpitoa kuolinvuoteellaan ja hän sai nukkua pois kotonaan.

Oma neuvo lapsilleni on ollut, että ei raha tee ihmistä onnelliseksi, eikä perheväkivaltaa pidä harrastaa. Jos perheväkivaltaan on tarvetta, on sen käyttäjän syytä tutkia itseään peilistä. Samoin rahalla korvatun rakkauden viljelijä, katso itseäsi peilistä ja kysy miksi raha tyydyttää, mutta ei lapselta saatu vastarakkaus. Elämän arvoista tärkein on mielestäni sitä, että onnellisuus tulee vaatimattomasta elämästä ja rakastavasta sylistä.

Tietenkin köyhyys ja kurjuus on rasite elämälle. Köyhyyden muistan. Äiti ompeli vanhoista omista vaatteista meille vaatteita, vaatteet olivat siistiä ja puhtaita. Opin lapsena poimimaan marjoja ja sieniä syötäväksi jne. Muuta ei aina ollut pöytään laittaa. Perunat saatiin talkootyöstä hyvätahtoisen viljelijän ansiosta.

Muistan erään tuntemamme kuuluisuuden sanoneen siskolleni 70-luvulla, että ”kumpa sais edes siitä nahkaremmistä, mutta meillä rakkaus korvataan rahalla”. Onko rahan anto ja sylittömyys varakkaissa perheissä parempi vaihtoehto, kuin perheväkivalta? Itse näe molemmat samanarvoisina välinpitämättömyyden ja lasten arvottomuuden osoituksen välineenä.

Välinpitämättömyyttä ja rakkautta on monen sorttista. Paras tuki yhteiskunnalta on huolehtia, ettei köyhyysloukkua synny. Kaikilla on tasavertainen mahdollisuus elämään niin, että rakkautta, isän ja äidin syliä, ruokaa ja vaatteita riittää. Tämä edellyttää sitä, että työikäisillä on työtä ja tahtoa työn tekemiseen sekä voimavaroja henkiseen jaksamiseen.

Hyvää ja rauhallista loppukesää

Ritva Sinervo, työterveyshoitaja, ETK

Kokoomusyhdistysten kevätkokousten yhteydessä Salossa 18.3.2009 Kokoomuksen Naisten Liiton kultaisen merkin sai Eeva Ihanaranta. Eeva Ihanaranta on toiminut aktiivisesti Piritan Kokoomusnaisissa yhdistyksen perustamisesta asti. Zyrifete Sadikaj sai Naisten Liiton vihreän merkin.

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 13.3.2009

Hoitajapulan hoitamiseen on keinot

Terveydenhoitoalalla on ollut työvoimapulaa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tähän ongelmaan puuttui myös SSS 10.03.2009 pääkirjoituksessaan. Lääkkeeksi hoitajapulaan esitettiin yksinkertaiselta kuulostavaa asiaa eli sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Valitettavasti kyseinen toimenpide ei ole riittävä keino, koska pahimmillaan koulutukseen pyrkineitä on ollut vähemmän kuin aloituspaikkoja. Huolestuttavaa on, että hoitohenkilökunnan tarve tulee todellakin lisääntymään ja hoitajapula edelleen pahenemaan mm. suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle sekä vanhusväestön lisääntyessä.

Terveydenhoitoalalla on omat erityispiirteensä. Hoitaminen on toisen ihmisen terveyden edistämiseen tähtäävää inhimillistä toimintaa, joka pohjautuu yhteiseen arvoperustaan ja syvälliseen toisen ihmisen ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Tämä toiminta vaatii hoitotyössä vaadittavien tietojen ja taitojen omaksumista, vahvaa eettistä näkemystä sekä vastuuta toisesta ihmisestä. Koulutuksen kautta hankittavien ominaisuuksien lisäksi vaaditaan myös tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin on liitetty säännökset täydennyskoulutussuosituksesta, jonka mukaisesti alalla työskentelevän henkilön tulisi päivittää tietojaan ja taitojaan säännöllisesti vuosittain.

Tällä hetkellä hoitoalaa ei koeta kiinnostavana; työ mielletään raskaaksi ja alipalkatuksi, työolosuhteet vaikeiksi, etenemismahdollisuudet vähäisiksi ja varsinaisen palkan lisäksi tulevat etuisuudet olemattomiksi. Hoitoalan houkuttelevuuden lisäämiseksi alalla vallitseviin epäkohtiin tulisi puuttua tehokkaammin parantamalla työoloja, työhön vaikutusmahdollisuuksia, koulutusetuja ja palkkausta. Useissa terveydenhuollon työpaikoissa hoitohenkilökunnan voi olla vaikea päästä täydennyskoulutukseen. Ei ole omiaan lisäämään alan vetovoimaisuutta, jos ainoa keino pitää lain edellyttämin tavoin ammattitaitoa yllä on mennä koulutukseen omalla ajalla tai vuosilomalla ja/tai omalla kustannuksella. Lähtemällä määrätietoisesti korjaamaan edellä sanottuja asioita voidaan odottaa hakijoita lisääntyneille aloituspaikoille sairaanhoitajakoulutuksessa.

Tuula Stenström

sairaanhoitaja, psykoterapeutti

Salo

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla

Salo voisi näyttää mallia jätehuoltoyhteistyössä

Tämän lehden uutisessa kerrottiin SDP:n kunnallisjärjestön tehneen periaatepäätöksen kannattaa jätekuljetuksien keskitettyä kilpailuttamista. (SSS 31.1.) Edelleen lehdessä olleen uutisen (SSS 4.3.) Mukaan Jyrki Toivonen on todennut, että Rouskiksen kaavailemalla kilpailutetulla kuljetuksella olisi vain myönteisiä arvoja.

Keskitetty kuljetus ajaa meidän paikalliset jäteyhtiömme ahdinkoon. Yhteiskunnallinen etu ei toteudu, jos keskitetty jätekuljetus toteutuu.

Alueella toimivat jätehuoltoalan yritykset ovat investoineet erilaisiin toiminnassa tarvittaviin laitteisiin, kalustoon, toimitiloihin, tietojärjestelmiin ja moneen muuhun. Keskitetty malli voisi johtaa näiden panostusten osoittautumiseen turhiksi, mikä olisi kokonaistalouden näkökulmasta suuri menetys sekä monessa tapauksessa myös suuri inhimillinen tragedia.

Sopimusperusteinen malli jättää keskitettyä mallia paremmin tilaa paikalliselle yrittäjyydelle ja yritysten toiminnan kehittymiselle. Pelkään mahdollisen  keskitettyyn malliin siirtymisen johtavan paikallisen tarjonnan supistumiseen ja työsuhteiden irtisanomiseen, jopa paikallisiin yrityskuolemiin.

Selvää on se, että Rouskiksen toimintatapaa ei muuteta pelkkien kuljetusten avulla. Pitää olla kykyä kehittyä ja löytää uusia yhteistyömuotoja jo olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Rouskiksessa voitaisiin hyödyntää ajankäyttöä siihen suuntaan, että siellä panostettaisiin todellisiin ympäristössä jo olemassa oleviin voimavaroihin ja mahdollisiin yhteistyömuotoihin. Varmasti yhteistyöhalukuutta löytyy.

Jätehuoltoalan oikean ja vastuullisen toimintamallin löytyminen kunnallisellakin tasolla olisi valtakunnan tasollakin merkittävä asia. Voisimme kuka ties olla yhteistyön toteuttamisessa valtakunnan tasolla edelläkävijöiden joukossa.

                                                                                       Ritva Sinervo

Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen (kok), Salo

Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa

Rouskiksen ja Salon Jätehuolto Oy:n välinen kiista

Luin Turun Sanomista 25.2.09 kirjoituksen, joka koski Rouskista ja Salon Jätehuolto Oy välistä kiistaa. Olen kymmenen vuoden ajan seurannut mielenkiinnolla Rouskis Oy:n toimintaa. 90-luvulla kerroin oman mielipiteeni tulevasta suunnitteilla olevasta Korvemäen kunnallisesta jäteasemasta. Minulle naurettiin tuolloin päin naamaa. Asia jäi kuitenkin kaivelemaan mieltäni ja olen palannut useampaan otteeseen paikkakuntani lehden palstoilla tähän mieliaiheeseeni roskien kierrätykseen, lajitteluun ja loppusijoitukseen. Kaikkia kirjoituksiani ei ole julkaistu. Syyksi olen arvioinut tekstin kovuuden ja journalistisen vastuun kirjoituksista.

Turun Sanomissa puhutaan Jätekuninkaasta. En ole ollut tietoinen siitä, että paikkakuntamme pienet ja keskisuuret jäteyhtiöt on kruunattu kuninkaiksi. Näitä meidän kuninkaallisiksi nimitettyjä yrityksiä on kahdeksan ja lisäksi on sitten muutama suurempi aluerajoja ylittävä jätehuoltoyhtiö. Lisäksi on niitä autoilijoita, jotka kuljettavat pääsääntöisesti rakennusjätettä. Olen pitänyt näitä meidän yrittäjiä vain leipänsä puolesta taistelevina yrittäjinä, joilla on jätteen kuljetus, käsittely ja sen loppusijoituspaikan hakeminen hallinnassa. Toisin siis, kuin meidän kunnallisessa yhtiössämme Rouskiksessa, jossa osa energiajätteestä edelleen päätyy penkkaan, johon se sitten hiljaa haudataan.

Nyt kun jätemääriä on päätynyt loppusijoitukseen, eikä Rouskiksen penkka täyty, on tullut hätä ja syyllinen täytyy löytää. Syyllistä haettaessa on nostettu esiin vain yksi yritys taistelemaan kunnallisen yrityksen kanssa. Jätehuoltoyrittäjät taistelevat varmasti leipäänsä koskevista osuuksistaan yrittäjinä rinta rinnan. Ongelmaksi on noussut suurempi huoli, kuin yksin jätteen katoaminen.

Onko velkaantuneella Salolla mahdollisuuttakaan ottaa itselleen kannettavaksi erilaisia toimintoja sisältävä jätehuoltoyhtiö. Sen aikaansaamiseksi pitää investoida lisää miljoonilla euroilla ja käyttökustannukset lisääntyvät.

Ympäristöä säästävään jätehuollon toimintaan ei riitä pelkkä metaanikaasun talteenotto, vaan tulevaisuudessa penkkaan laitettavan jätteen määrän on pienennyttävä.

Meidän kaupungissamme on jo lajitteluun perehtynyttä yritystoimintaa. Jätehuoltoyrittäjien osaamista hyödyntämällä, yhteistyötä tehden, säästetään henkilöstön voimavarojen lisäksi myös veronmaksajien euroja. Kyllä kunnallisen jätehuollon tulee tukea alan yrittäjyyttä ja käyttää valmiit kapasiteetit hyödyksi ilman raastuvan väliintuloa. Se on vain tahtokysymys.

90- luvulla oli jo tiedossa, että jätteistä tullaan kilpailemaan 2000 - luvulle siirryttäessä. Sitä ei vain silloin päättäjät uskoneet, vaikka Euroopassa oli jo koettu kaatopaikkojen sulkemisia. Nyt sitten kolkutellaan raastuvan ovia, kun muunlainen toimintamalli ei tule kysymykseen.

                                                                                       Ritva Sinervo

Ympäristötieteitä opiskeleva työterveyshoitaja

Kokoomus, Salo

Kansallinen Kokoomus rp:n 90-vuotisjuhlien yhteydessä Salossa 31. tammikuuta 2009 jaettiin tunnustuksena osallistumisesta Kokoomuksen Naisten Liiton järjestötoimintaan ansiomerkkejä Piritan kokoomusnaisille seuraavasti:

Kokoomuksen Naisten Liiton hopeinen ansiomerkki: Jaana Breilin-Lehti

Kokoomuksen Naisten Liiton I luokan ansiomerkki: Siv Ilola, Anja Mäenpää ja Liisa Tuominen

Kokoomuksen Naisten Liiton II luokan ansiomerkki: Taina Kirves

Kokoomuksen Naisten Liiton III luokan ansiomerkki: Katarina Lakima ja Helena Orailo

Kuntalaisaloite jätteiden lajittelusta ja niiden loppukäsittelystä

Salo on lähtenyt ”Vihreä Salo” teemalla parantamaan kaupunkikuvaansa. Oleellinen asia vihreässä ajattelutavassa on se, miten me asukkaina ja veronmaksajina käsittelemme asuinympäristöämme ja miten me suhtaudumme kaupunkimme ympäristön hyvinvointiin. Monessa kodissa on totuttu kierrättämään jätteitä. Suurin osa kaupungin väestöstä ei ole kuitenkaan selvillä siitä, mitä esimerkiksi energiajätteen käsittelymaksu pitää sisällään ja mitä sille meidän keräämällemme jätteelle tapahtuu. Vihreän Salon asukkaiden kuuluu saada tietää miten meillä jätehuolto todellisuudessa toimii, mitkä ovat yhteistyömuodot alueen jäteyhtiöiden ja Rouskiksen välillä.  

Pyydän jätehuoltoyrityksiä ja Rouskis Oy:tä antamaan selvityksen vuosien 2000 – 2008 aikaväliltä.  Selvityksen tulee sisältää tiedot siitä miten he ovat keränneet energiajätettä ( missä muodoissa),  kuinka he ovat jatkokäsitelleet  jätettä ja mihin energiajäte on lopullisesti sijoitettu.

Selvitys tulee sisältää poltettavan ja muun hyötykäytettävän jätteen osalta tiedot siitä miten paljon jätettä on kerätty ja mihin sitä on lähetetty käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi sekä kuinka paljon sitä on päätynyt Korvenmäen jäteaseman maan täytteeksi..

Selvitys koskee seuraavien jätteiden  kuten puupurun, hakkeen ja puujätteen, elintarvikkeita valmistettavien ruokaloiden/ laitosten ruokaöljyjen ja muiden öljypohjaisten nesteiden, kiinteiden energiajätteiden (kuten muovin), kartonkien ja paperien sekä sekalaisen rakennusjätteen keräystä, käsittelyä ja loppusijoitusta.

Lisäksi haluan selvitettävän onko Rouskis Oy:llä ja Salon alueen muilla jätehuoltoyhtiöillä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä sekajätteen lajittelussa siten, että pääsisimme mahdollisimman pieneen maaperään sijoitettavaan jätemäärään.

Salossa 28.01.2009

Ritva Sinervo

Kokoomus

Salon kaupunginvaltuuston kokous 19.1.2009

Suhteellinen vaali venytti kokouksen lähes nelituntiseksi

Valtuuston kokouksessa valittiin jäsenet useisiin luottamuselimiin. Tarkastuslautakunnan suhteellinen vaali kesti lähes puolitoista tuntia, muut valinnat menivät sujuvasti. Piritan naisia valittiin

- tarkastuslautakuntaan jäseneksi Ulla Wiirilinna

- liikelaitos Salon Kaukolämmön johtokuntaan jäseneksi Kirsti Pakaste

- liikelaitos Salon Veden johtokuntaan varajäseneksi Kirsti Pakaste

- Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuustoon varajäseneksi Tuula Stenström

- Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuustoon varajäseneksi Ritva Sinervo

- keskusvaalilautakuntaan varapuheenjohtajaksi Liisa Tuominen

Salon Seudun Sanomat Tätä mieltä –palsta16.1.2009

Sairaalan ympäristöllä on merkitystä

Pelon sekaisin tuntein luen kirjoittelua keskustelusta Halikon sairaalan palveluiden siirtämisestä sairaalan mäelle ja onneksi tervejärkistä ajattelua on vielä vallalla. Sellaista edustaa mm. Juhani Nummentalo (SSS 15.1.).

Olen omakohtaisesti seurannut läheiseni vakavan masennuksen hoitoa viimeisen vuoden ajan ja tutustunut myös sairaala elämään tosin Lohjan Paloniemessä.

Ehdottoman tärkeää on miettiä missä mielenterveyspotilaat ja kuntoutuja voivat parhaiten toipua paremmaksi jopa parantua ja tässä prosessissa on myös sairaalan ympäristöllä valtavan suuri merkitys. En nää sairaalanmäkeä mitenkään toimivana ympäristönä missä mahdollisesti pelokkaat, arat ja sulkeutuvat potilaat voisivat ulkoilla, tehdä mahdollisia pihahommia ja muuta aktivoivaa mikä on vaihtoehto sängyssä makaamiselle tai tuolissa istumiselle,sisällä ololle.

Olen seurannut Paloniemen potilaiden ulkoilua niiden kestäessä minuuteista tunteihin, parempikuntoisten käydessä lenkillä, uiden ja osallistuen paikalla tuotettuihin eri terapiamuotoihin kuten ratsastukseen.

Miten tämä muu viriketoiminta toimisi sairaalanmäellä?

Miten me omaisia säännöllisesti katsomassa käyvät voimme ulkoiluttaa potilaita tai saada edes autojamme parkkiin tuolla sairaalanmäellä, emme mitenkään.

Huomasin miten ihana ja miellyttävä ilmapiiri oli Paloniemen sairaala-alueella mikä oli peltojen keskellä ja täysin omassa rauhassa jossa nimenomaan keskitytään potilaan hoitamiseen ja kuntoutumiseen ja missä potilaan ja myöskin omaisten intimitettisuoja säilyy sillä tuolla alueella kaikki liikkuvat ikään kuin samoilla asioilla eikä siinä ole mitään ihmettelemisen aihetta tai synny kylillä puheita kenenkään pimahtamisesta.

En ymmärrä mitenkään miten Halikkossa asuvat potilaat eivät voisi saada monipuolista esim. yleisterveydenhoitoa joko sairaalassa vierailevilta lääkäreiltä tai eikö he pääse käymään vastaanotolla tai hoidossa muualla? Esimerkiksi Paloniemessä toteutui myös normaali terveyspuoli testeineen ja esim. sähköshokki hoidoissa käytiin Kaupungin sairaalassa. Hoitoajat eivät varmastikaan myöskään lyhene mikäli mielenterveyspotilaat pistetään sairaalanmäen steriiliin ympäristöön valkoisten seinien sisälle ja ulkoilemaan Uskelan kirkon mäkeä ympäri.

Uskon, että toimiva, luonnonläheinen ja rauhallinen hoitoympäristö osaavan henkilökunnan yhdistelmällä ovat paras ja pitkällä tähtäyksellä varmasti edullisin hoitomalli.

Toivon, että päättäjiltä löytyy viisautta asettua potilaan asemaan ja ehdotankin asioihin tutustumista potilaan ja myöskin meidän omaisen kannalta eikä pelkän synergian, kylmän varsin lyhyen matematiikan perusteella sillä jokainen meistä tietää miten mielenterveys ongelmat ja varsinkin masennus ja väsymys alkavat olla turhan yleisiä kohta meistä jokaista koskettava kansantauti.

Meidän täytyy yhdessä pitää heikoista huoli sillä mielenterveyspotilas ei pysty omaa etuaan ajamaan eikä mm. hoitonsa laatua valvomaan vaan se on meidän vielä terveiden tehtävä.

Marika Tauriainen

Salo

Salon Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi Liisa Tuominen Piritan Kokoomusnaisista

Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry toimii salolaisten kokoomusyhdistysten kattojärjestönä, joka vastaa puolueen järjestö-, tiedotus- ja vaalitoiminnasta. Kokoomuksella on Salossa 15 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu lähes 700 jäsentä.

Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 17. joulukuuta 2008. Sääntömääräisten syyskokousasioiden asialistalla olivat mm. kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten valinta vuodelle 2009.  

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liisa Tuominen (44) Piritan Kokoomusnaisista. Hän on toiminut aiemmin mm. kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana ja sihteerinä sekä Piritan Kokoomusnaisten puheenjohtajana. Kansallinen Kokoomus rp:n puoluevaltuuston jäsenenä Liisa Tuominen on ollut vuodesta 2006 lähtien.

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja, sihteeri, vaalipäällikkö ja taloudenhoitaja valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa ennen vuoden vaihdetta.

Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry:n hallitus vuodelle 2009 (suluissa henkilökohtainen varajäsen):

-          Timo Luukka (Pekka Rinne), Halikon Kokoomus ry

-          Anne Järvinen (Anita Alanne-Tetri), Halikon Kokoomusnaiset ry

-          Mika Hjelt (Kimmo Heino), Hornin Kokoomus ry

-          Jari Erikäinen (Jouko Marjalaakso), Kiikalan Kokoomus ry

-          Leena Manner (Teemu Laitakoski), Kiskon Kokoomus ry

-          Jaakko Nieminen (Juha Voitto), Kuusjoen Kokoomus ry

-          Marjatta Halkilahti (Annikka Tamminen), Muurlan Kokoomus ry

-          Pasi Isokangas (Juha Laurila), Perniön Kokoomus ry

-          Eila Lahti (Mikko Jussila), Perttelin Kokoomus ry

-          Liisa Tuominen (Taina Kirves), Piritan Kokoomusnaiset ry

-          Leena Liusvaara (Tatu Johansson), Salo-Uskelan Kokoomus ry

-          Pirkko Lönnqvist (Arja Lystilä), Salon Kokoomusnaiset ry

-          Annika Viitanen (Timo Oinonen), Salon Kokoomusnuoret ry

-          Juhani Koitto (Juha Mielikäinen), Suomusjärven Kokoomus ry

-          Juha Wikström (Seppo Willgren), Särkisalon Kokoomus ry

Salon valtuusto jakoi 104 lautakuntapaikkaa tiistai-iltana 9.12.2008 valtuustokaudelle 2009-2012 

Kokoomuksella on puheenjohtajuudet kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa (Markku Blom), opetuslautakunnassa (Katri Karimo) sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa (Siv Ilola).

Piritan Kokoomusnaisista tehtäviin tulivat Siv Ilolan lisäksi valituiksi

- Sosiaali- ja terveyslautakuntaan Tuula Stenström varajäseneksi

- Opetuslautakuntaan Arja Alm jäseneksi

- Liikunta- ja nuorisolautakuntaan Marika Tauriainen varajäseneksi

- Tekniseen lautakuntaan Taina Kirves jäseneksi ja Hanna Marjala varajäseneksi

sekä

- Rakennus- ja ympäristölautakuntaan Ritva Sinervo jäseneksi ja Kadri Velbri sekä Jaana-Maria Ullner varajäseniksi.

Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry:n jäsenyhdistykset pitivät sääntömääräiset syyskokouksensa Salon Lukiolla 19.11.2008. Syyskokousasioita ovat yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen valinta sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion käsitteleminen ja hyväksyminen.

Yhdistyksen hallitus 2009

Piritan Kokoomusnaiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Taina Kirves, varapuheenjohtajana Kaarina Tulonen, taloudenhoitajana Anja Mäenpää, kahvitusvastaavana Katarina Lakima, nettivastaavana Liisa Tuominen sekä muina hallituksen jäseninä Arja Alm, Siv Ilola ja Helena Orailo. Uusina hallitukseen valittiin sihteeriksi Tuula Stenström ja vaalivastaavaksi Ulla Wiirilinna.

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä –palstalla 8.11.2008

Ekotehokkuuteen on Salossa matkaa

Esa Brandt otti kantaa (SSS 1.11.) salolaisten roskapussien kierrätysasiaan. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. On varsin ihmeellistä, että Salossa puhutaan ekotehokkuudesta ja vihreästä kaupungista, kun kuitenkaan teot eivät ole menossakaan siihen suuntaan.

Rouskis ilmoittautui kehittämään vihreätä Saloa. Ilmoittautua voi, mutta pitäisi sitten tehdä vihreän Salon eduksi jotain, joka johtaisi jätteiden oikeaan käsittelyyn  Ei siis voida odottaa vuoteen 2016.

Rouskiksen toiminnasta vastaavien henkilöiden ajatusmaailma on jäänyt polkemaan paikalleen. Jätekierrätyksessäkin maailma menee kovaa vauhtia eteenpäin, meillä laahataan kuntapuolella perässä. Peräänkuulutan edelleen sitä, että Rouskiksessa tulisi aloittaa lajittelua ja kierrätystä koskeva yhteistyö yksityisten jäteyhtiöiden kanssa. Niin kauan kuin siihen ei ole rohkeutta, on turha huudella menetetyn kassan perään.

Asukkaana ja vihreänä kokoomuslaisena, kierrättäjänä ja innokkaana lajittelijana minulle on tullut luottamuspula Rouskista kohtaan. Eikä syyttä.

Ehdotankin nyt: Myydään Rouskis siltä osin pois, kun kyseessä on jätteiden lajittelu ja kierrätys. Pidetään kunnallisena liikelaitostoimintana ainoastaan maahan laitettavan roskan keräys ja kuoppaus sekä jäteyhtiöiden virallinen valvonta. Annetaan jätekierrätys ja siihen liittyvä työ niille, jotka sen osaavat ja haluavat siihen investoida. Meidän tulee muistaa, että luontoa pitää säästää ja kierrätystä tulisi lisätä.

Lisäksi. Me elämme kilpailuyhteiskunnassa. Puhutaan yrittäjyyden tukemisesta. Olemmeko me kuntapuolella kaatamassa kakkaa jätealan yrittäjyyden niskaan väärällä tavalla? Rouskis ei enää voi toimia vanhalla kuoppaamisen periaatteella. Järkikin sen sanoo.

Meillä on direktiivit, jotka antavat selkeän päämäärän ilmastopäästöjen ja ympäristöön kohdistuvien paineiden vähentämisestä. Näin ei meidän kunnallinen jätehuoltosektorimme ajattele, sillä mitä Rouskiksessa ei pystytä tai osata käsitellä, se kuopataan maahan.

Se on merkillinen asia, että kun on kysymyksessä yhteinen hyvä ja rahallinen säästö, niin se ei saa niitä ihmisiä heräämään, joiden kuuluisi nyt herätä. Muistutan, että Rouskiksen tulevaisuus ennustettiin jo 90-luvulla, kuuntelijoita oli vain hiin vähän.

Ritva Sinervo

työterveyshoitaja

Salo

Tänään istuimme viimeisen kerran järjestelytoimikuntana Halikon kunnantalon valtuustosalissa.  Asialistalla oli paljon pykäliä, mutta tällä kertaa tuntui suorastaan haikealta, kun asia toisensa perään tuli valmiiksi ja lista läheni vääjäämättä loppuaan. 

Uuden Salon viestinnän linjaukset, viestintäohjelma sekä visuaaliset elementit ja ilmeet

Ensimmäiseksi saimme esittelyn uuden Salon kaupungin viestinnän linjauksista ja viestintäohjelmasta 2008 – 2009 sekä visuaalisista elementeistä ja ilmeestä.  Linjausten mukaan Salon mielikuvatavoitteena on uudenlainen tapa ajatella ja tehdä asioita ja toiseksi, että Salo on helposti lähestyttävä, lämminhenkinen ja laadukas.  Uuden Salon tunnukseksi on valittu lehden muotoon kiertynyt S-kirjain.  Lehti on osin läpikuultava ja se kuvaa avoimuutta.  Lehden kasvu on vastuullisuutta, joka edellyttää huolehtimista ja ravitsemista.  Kietoutuva muoto kuvaa luovuutta ja edelläkävijyyttä.  Värimaailma on maataloutta kuvaavasta raikkaan vihreästä teknologiaa kuvaavaan siniharmaaseen.  Logossa kaupungin nimi on suunnittelijan mukaan tarkoituksellisesti kirjoitettu pienellä alkukirjaimella.  Yksi sloganeista on: ” salo on enemmän”. Koko dokumentti liitekuvineen on 43 –sivuinen. 

Järjestelytoimikunta hyväksyi DesignIlmoValtonen Oy:n esityksen.

Rahoitusta GreenSalon –hankkeeseen

Salon Seudun Kehittämiskeskus ky:lle annettiin lupa hakea 21.11.2008 mennessä EU:n komission LIFE+ ohjelmasta rahoitusta GreenSalon –hankkeeseen.  Hankkeen tavoitteena on kehittää uuden Salon kaupungin ympäristöasioiden organisointia ja tukea uutta suurkuntaa profiloitumaan ympäristöystävällisenä uutena kaupunkina. Uusi Salon kaupunki pyrkii olemaan ”Suomen vihrein kaupunki”.  GreenSalon -hankkeella Salon kaupunki kehittää kunnille työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään ja vahvistaa näin omalta osaltaan niitä valmiuksia, joilla Suomi pystyy vastaamaan tiukentuviin päästörajoitusvaatimuksiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää kaupungin erilaisia prosesseja siten, että niiden ansiosta voidaan tuottaa vähemmästä enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita, energiaa ja vähentää ympäristökuormitusta ja tätä kautta hidastaa ilmastonmuutosta ja saada aikaan myös taloudellisia säästöjä.  Ympäristökasvatuksen ja –viestinnän osa-alueen tavoitteena on keskitetyn ympäristökasvatusjärjestelmän vakiinnuttaminen Salon kaupunkiin. Päämääränä on rakentaa Saloon järjestelmällinen ympäristökoulutoiminta, joka tähtää kulutuksen vähentämiseen, ekologisten kokonaisuuksien hahmottamiseen ja luontosuhteen lujittamiseen. Suunnitelmallinen ja keskitetty ympäristökasvatuksen malli juurrutetaan varhaiskasvatukseen ja koulujen toimintaan.  Hankkeelle haetaan rahoitusta aikavälille 1.1.2010 - 31.12.2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 1 M €. Omarahoitusta komissio edellyttää tukikelpoisesta kokonaisbudjetista 50 % eli noin 500 000 €.  Salon osuus olisi n 90 000€ vuodessa.

Haja-asutuksen jätevesienkäsittely –projektiin osallistuminen

Päätettiin osallistua VALONIAn - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Haja-asutuksen jätevesienkäsittely -projektiin vuonna 2009. Toteutuessaan hanke tuo Varsinais-Suomeen merkittävän EU-rahoituksen, joka on suuruusluokaltaan moninkertainen kuntien panostukseen nähden. Pienellä paikallisella panostuksella on mahdollista saada käyttöön tarpeelliset resurssit haja-asutusalueen jätevesiasioiden edistämiseen.

Osallistumismaksu perustoimintaan on kunnan asukasmäärä x 0,45 €/vuosi. Kustannukset otetaan ympäristötoimen budjetista.

Valtuuston toimintaan liittyviä ratkaisuja

Päätettiin, että Salon lukion juhlasali valitaan uuden valtuuston kokoustilaksi.  Kaupunginhallitus tulee kokoontumaan nykyisessä Salon valtuustosalissa. Lisäksi päätettiin, että valtuuston ensimmäisen kokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii Salon kaupungin hallintojohtaja.

Kuntalain 15 §:n mukaan valtuuston hyväksymässä työjärjestyksessä tai muussa johtosäännössä annetaan määräyksiä valtuuston toiminnasta, varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle, valtuutetun aloitteen käsittelystä ja valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostettavista valtuustoryhmistä. Ehdotus valtuuston työjärjestykseksi on laadittu virkamiesvalmisteluna nykyisen Salon kaupungin mallin pohjalta. Säännössä on tarpeelliset valtuuston työskentelyn edellyttämät määräykset. Valtuuston työjärjestyksen muuttamista koskeva työ on tarkoituksenmukaista käynnistää vasta uuden valtuuston toimeksiannosta ja toteuttaa valtuustoryhmien yhteistyönä, jos muutokset nähdään tarpeelliseksi.  Tässä vaiheessa esitetään, että kaupunginvaltuusto hyväksyy valtuuston työjärjestyksen sovellettavaksi 1.1.2009 toimintansa aloittavan Salon kaupunginvaltuuston toiminnassa valtuuston puheenjohtajien lukumäärän osalta täydennettynä.

Esitetään, että kaupunginvaltuusto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, maanantaisin klo 18.00.

Kaupunginvaltuuston kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä tarkastamista seuraavana arkipäivänä.

Järjestelytoimikunta hyväksyi Uuden Salon kaupungin toimielinten kokouspalkkiot maksettavaksi esityksen mukaan 1.11.2008 alkaen 1.1.2009.

WWW-sivut uusiksi

Salo 2009:n www-sivut uusitaan.  Kukin toimiala ja yksikkö ovat nimenneet projektia varten www-yhdyshenkilöt, jotka tulevat mukaan uudistuksen varsinaiseen toteutukseen ja jatkossa kukin toimiala vastaa omalta osaltaan www-sivujen ylläpidosta ja sisällöstä.  Sivujen graafinen ilme toteutetaan Salo 2009:lle valittavan graafisen ilmeen mukaisesti Latomo-järjestelmällä.  Sopimuksen kustannukset perustuvat yhdistyvien kuntien ja purettavien kuntayhtymien maksamaan sovellusvuokraan.  Yhteishinta tulee olemaan 4884,44 e / kk.  Toteutuksen alustava työmäärä 15 htp a 750 €, yhteensä 11.250 €.

Veroprosentteja

Veroprosentiksi esitetään 18.  Tämä tarkoittaa sitä, että Särkisalolla, Muurlalla ja Salolla veroprosentti nousee ja kaikilla muilla liitoskunnilla laskee.  Veroprosentista oli sovittu jo liitossopimuksessa.  Verotusmenettelystä annetun lain 91a §:n mukaan tuloveroprosentin suuruus tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivään mennessä.  Kiinteistöveroprosenteiksi ehdotetaan seuraavia:

-      yleinen kiinteistöveroprosentti                                                              0,60

-      vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti                             0,25

-      muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti                                   0,85

-      lain 13 a §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhdistyksen

       kiinteistöveroprosentti                                                                         0,00

-      rakentamaton rakennuspaikka                                                             0,00

Kaupunginvaltuustolle esitetään myös, ettei määrättäisi koiraveroa vuodelle 2009 ja että koiranomistaja ei olisi velvollinen tekemään kaupungille koiraverolain 5 ja 6 §:ien mukaisia ilmoituksia.

Uusien toimielinten valinnoista

Uusien luottamustoimielinten osalta esitetään,

-                                              että kaupunginvaltuusto valitsee viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston vaalilautakuntaan 31.12.2012 päättyväksi toimikaudeksi ja määrää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

-                                              että kaupunginvaltuusto päättää valtuuston varapuheenjohtajien lukumäärän ja toimittaa puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien vaalin 31.12.2012 päättyväksi toimikaudeksi

-                                              että kaupunginvaltuusto toimittaa kaupunginhallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten vaalin, päättää kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien lukumäärän 31.12.2012 päättyväksi toimikaudeksi ja että kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.

Henkilöstövalintoja koskeva siirtymävaiheen päätösvalta

Rekrytointipäätösten mahdollistamiseksi ehdotetaan, että kaupunginvaltuusto antaa toimialajohtajille, konsernipalveluiden johtajille ja lupa- ja valvonta-asioiden johtajille valtuudet päättää toimialansa ja osastojensa siirtymävaiheen henkilöstövalinnoista siihen saakka kunnes hallintosäännön määräykset tulevat voimaan.  Jotta luottamushenkilöt pysyisivät tilanteen tasalla, pyydettiin, että näistä siirtymäkauden rekrytointipäätöksistä pidetään erikseen kirjaa ja ne tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Viralliset ilmoituslehdet

Virallisista ilmoituslehdistä tehdään kilpailutus ja ilmoittamista Salon seudun sanomissa jatketaan, kunnes kilpailutuksen perusteella on tehty uusi hankintapäätös.  Viralliset ilmoitukset ja muut ilmoitukset julkaistaan myös kaupungin internetsivuilla.

Ohjeistuksia ja sääntöjä

Hyväksyttiin seuraavat ohjeistukset ja säännöt

-                                              Veteraaniasiain neuvottelukunnan toimintasääntö

-                                              Tehostetun palveluasumisen, lyhytaikais-, päivä- ja yöhoidon ja tilapäisen kotihoidon asiakasmaksut sekä turvapuhelinpalvelun järjestäminen vanhuspalveluissa 2009

-                                              65 vuotta täyttäneiden omaishoidontuen myöntämisohjeetTukipalkkioesitysten keskiarvo 476 €/kk. 

Tähän lisättiin ponsi, jossa toivotaan, että talousarviossa varaudutaan palvelurakenteiden kehittämiseen osoittamalla resursseja palveluohjaukseen, päivätoimintaan ja omaishoitajien virkistysvapaisiin

-                                              Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen myöntämisohjeet samalla toivomusponnella kuin edellinen asia

-                                              Lastensuojelun perhehoidon korvaukset 1.1.2009 alkaen, siten, että esittelijän ehdotusta korotettiin 10%, mutta vastaavan summan toivotaan jäävän käyttämättä laitossijoituksista – tästä tehtiin ponsiesitys

Turun hallinto-oikeudelle annettiin lausunto avustuksesta, joka on suunnattu puolueiden toiminnan kehittämiseen. 

Palkanmaksupäivät päätettiin siten, että

-                 OVTES-henkilöstö ja perhepäivähoitajat kuukauden 15. päivä

-                 KVTES-henkilöstö ja muut vakinaiset (paitsi OVTES) kuukauden 10. pv

-                 määräaikaiset kuukauden viimeinen päivä

-                 tuntipalkkainen henkilöstö joka toinen perjantai

Lausunnot ARA:lle investointiavustushakemuksista

Järjestelytoimikunta antoi lausunnon Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) vuoden 2009 korkotukilaina- ja erityisryhmien investointiavustushakemuksista.  Kyseessä olivat seuraavat hankkeet:

1.               Perniön Vanhustentaloyhdistys ry / Tiipilän palvelukeskus

Hankkeen alustava kustannusarvio on 3 000 000 euroa, josta uudisrakennuksen osuus on 1 400 000 euroa ja perusparannuksen osuus 1 600 000 euroa. Rahoitus muodostuu yhdistyksen hakemasta 1 800 000 euron korkotukilainasta (60 %) ja 1 200 000 euron investointiavustuksesta (40 %).

2.                               Salva ry / Palvelukeskus Satumaa / Ilolansalo vaihe 2

Hankkeen alustava kustannusarvio on yhteensä 18 852 300 euroa. Rahoitus muodostuu yhdistyksen hakemasta 5 120 220 euron korkotukilainasta (27,2 %), 3 413 480 euron investointiavustuksesta (18,1 %), 150 000 euron omien varojen osuudesta (0,8 %) ja 10 168 600 euron muusta rahoituksesta (53,9 %, pankkilaina tms, ostajien osuus).

Kaupunginjohtajaehdokkaat ”paremmuusjärjestyksessä”

Kaupunginjohtajan valintaprosessissa päätettiin, että järjestelytoimikunta esittää, että kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajaksi hallintotieteiden maisteri Antti Rantakokon ja hänen kieltäytymisensä varalle kasvatustieteen maisteri Petri Palovaaran. Valinnan perusteluna on hakijoiden kokemus strategisesta johtamisesta, elinkeinoelämän ja kunnallishallinnon tuntemus, haastattelussa esiin tulleet henkilökohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuustestin tulos.  Tämä päätös syntyi äänestystuloksella 20-7.

Mitä nyt?

Tästä eteenpäin asiat etenevät niin, että uusi valtuusto kokoontuu 10.11. ja 24.11.  Ensimmäinen kokous on ns. järjestäytymiskokous ja toisessa vahvistetaan järjestelytoimikunnan tekemistä päätöksistä ainakin organisaatiorakenne, henkilöstön sijoitussuunnitelma, uudet virat ja toimet sekä budjetti vuodelle 2009.  Uusi hallitus kokoontuu todennäköisesti ensimmäisen kerran jo 17.11. jatkamaan valmistelutyötä siitä, mihin järjestelytoimikunta on päässyt.

Kiitos omasta puolestani teille kaikille, jotka olette jaksaneet osoittaa mielenkiintoa uuden Salon valmisteluprosessia kohtaan.  Saamani palautteen perusteella tiedän, että näillä kokouskoosteillakin on ollut runsaasti lukijoita.  Pääsin uuteen kaupunginvaltuustoon, joten työni jatkuu siellä.  Olen edelleen käytettävissänne, jos jokin valtuustossa käsiteltävä asia herättää kiinnostuksenne.

Valmiina ja innokkaana yhteistyöhön kanssanne

Siv Ilola

kaupunginvaltuutettu

Julkaistu Uusi Salo -lehdessä 2/2008, lokakuussa:

”Opin sauna autuas aina”

”Ei oppi ojaan kaada”, ”oppi ja ikä kaikki” – näin jo vanha kansa riimitteli oppimisen tärkeydestä. Ajankohtaista edelleen. Kunnalliselämässäkin opiskelu ja verkostoituminen yhdessä antavat eväitä asioiden tuloksekkaaseen ajamiseen ja eteenpäinviemiseen. Salossakin opimme nyt koko ajan uutta ja saamme uusia kasvoja verkostoihimme. Elämme haasteellista, mutta tosi jännittävää aikaa!

Me naiset

Meillä naisilla on kokoomuksessa hyvät kouluttautumismahdollisuudet. Kokoomuksen Naisten Liitto järjestää pari vuotta kestävän Tulevaisuuskoulutuksen innostuneille naisille, jotka ovat jo mukana politiikassa, mutta kaipaavat tietojen ja taitojen hiontaa. Jokaisesta piiristä Naisten Liitto valitsee hakemusten perusteella yhden tai kaksi opiskelijaa. Allekirjoittanutta onnisti. Vuonna 2007 pääsin opiskelemaan toisena varsinaissuomalaisena turkulaisen Mia Ranteen kanssa. Seuraava kurssi alkaa ensi vuonna.

Tulevaisuuskoulutus on sisältänyt luentopäiviä mm. kuntalaista sekä ministerivierailuja ministeriöissä ja eduskunnassa ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Etätehtävinä on tehty aloitteita, mielipidekirjoituksia ja puheita sekä puolueiden ohjelmien vertailuja. Puhe myös videoitiin, katseltiin ja ruodittiin yhdessä. Koulutukseen on kuulunut myös valtakunnallisiin kokouksiin osallistuminen.

Alumnitoiminta

Koulutuksemme on nyt lopputyövaiheessa. Työni aiheena on Tulevaisuuskoulutuksen alumnitoiminnan aloittaminen. Alumnitoiminnalla tarkoitetaan saman koulutuksen suorittaneiden yhteistoimintaa koulutuksen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on luotujen verkostojen säilyminen sekä verkostoituminen muiden vuosikurssilaisten kanssa. Ideana on, että kaikkia tulevaisuuskoulutettuja kutsutaan yhteisiin tapahtumiin, joissa pidetään hengissä vanhoja suhteita ja luodaan uusia.

Mentorointiohjelma

Toinen oiva oppimismahdollisuus on mentor-toiminta, johon osallistuin viime kuntavaalien jälkeen. Teknisen lautakunnan jäsenenä sain mentorikseni edellisen kauden teknisen lautakunnan puheenjohtajan Taisto Tulosen. Mentorointiohjelma on avoin kaikille kokoomuslaisille halukkaille. Kokeneempi eli mentor siirtää tietojaan ja taitojaan aloittevalle eli aktorille - opissa olevalle. Mentor vastaavasti voi saada uusia raikkaita näkemyksiä ja ajatuksia aktorilta. Perehdytys on parityöskentelyä ja kestää vuoden. Mentorointiohjelma alkaa kaikkien mentorointiparien yhteisellä luennolla, minkä jälkeen parit toimivat pitkälti omin neuvoin. Seuraava mentorointiohjelma alkaa Salossa heti kuntavaalien jälkeen. Aktoriksi tai mentoriksi voi ilmoittautua Liisa Tuomiselle, liisa.tuominen@pp.inet.fi.

Nyt iloa arjesta ja voimaa verkostoista – tervetuloa uusi kotikaupunki!

Taina Kirves, puheenjohtaja, Piritan Kokoomusnaiset ry

Kohta ei enää istuta yksin paatissa, vaan kaikki samassa veneessä! Taina Kirves Halikon Angelniemellä Kemiönsaaressa, taustalla ympäristöasioissa esillä ollut Kirjakkalanselkä.

Kirjoitus julkaistu Salon Seudun Sanomien TÄTÄ MIELTÄ -palstalla

Mielenkiinnolla olen seurannut viimepäivien kirjoittelua Rouskiksen ja paikallisen jätehuoltoyhtiön välisestä kiistasta koskien loppusijoitettavaa jätettä. Omalla valtuustokausillani 1993-1996 ja 1997-2000 Korvenmäen jäteasemahankeen lukkoon lyöminen oli loppusuoralla ja rakennusvaihe sai alkunsa. Olin tuolloin eri mieltä hankkeen toteuttamisen laajuudesta.

Tein tutkimustyötä yhdessä tämän maan jätehuoltogurujen kanssa siitä, oliko jo vireillä oleva jäteasema liian suuri ja käykö sille niin, että jätettä ei tulevaisuudessa riitä niin suuren jäteaseman kannattavalle pyörittämiselle. Tulimme siihen tulokseen, että Salo ympäristökuntineen ei tarvitse suurta raskasvetoista jäteasemaa. Jäteasema oli jo perustettu 1992, mutta osoitettuun sijoituspaikkaan ei oltu vielä rakennettu mitään. Vielä oltaisiin voitu keventää hanketta tulevaisuuteen sopivaksi. Tulevaisuus tuolloin näytti siltä, että loppusijoitettavan jätteen määrä edelleenkin vähenee niin, että vain murto-osa siitä menee maan sisään. Jätehuoltolakihan velvoittaa kierrättämään ja erottelemaan jätteet niin, että jätteestä suurin osa menee hyötykäyttöön. Siitä pitää saada mm. energiaa yhteiseksi hyväksi.

Käytin puheenvuoron tutkimuksemme tuomista visioista ensimmäisen valtuustokauteni aikana, muistaakseni Halikon kunnassa pidettävässä poliittisessa tilaisuudessa. Minulla oli tuolloin myös mukana pari mapillista asiaan liittyvää rekvisiittaa. Puheenvuoron jälkeen sain kommentin oman puolueeni sisältä parilta henkilöltä, että puhun ”mututunteella”. Asian keskustelu päättyi siihen. Päätin lopettaa asian eteenpäin viemisen. Olinhan tyhmyydessäni, ilman akateemista, sivistystä lausunut ääneen jotain sellaista, mikä oli muille vieras ajatus. Lisäksi näytti siltä, että asian uudelleen käsittelyyn ei riittänyt voimavaroja eikä haluttu uhrata aikaa laajempaan selvitystyöhön. Aktiivisuuteni jäteasioiden selvittämisestä palkitsi Sampo Saarioja, joka risti minut ”Jäte- Ritvaksi”.

Nyt vuodet ovat menneet eteenpäin ja ”mututunteeni” tutkimuksen valossa on muuttunut todeksi. Rouskis on huolissaan omasta kannattavuudestaan, jätettä tulee sijoitettavaksi liian vähän. Jollakin mysteerisellä tavalla sitä katoaa ja siihen haetaan tuomioistuimen päätöstä. Pidän erittäin hyvänä asiana sitä, että kaupungissamme on yksityinen jätehuoltoyritys, joka on mahdollistanut jätteen käsittelyn kautta sen tosiasian, että loppusijoitettavaa jätettä tulee vain vähän. Todella hieno asia myös yrittäjän luoma kilpailutilanne. Sehän mahdollistaa jätehuollon laatuun panostamisen. Yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämisessä ei pidä enää suosia monopoliajattelua. Rouskiksella ei voi tämän katsantokannan mukaan olla monopolia asiassa. Suotavaa olisi, että Rouskiksessa totuteltaisiin ajatukseen jätehuoltoyhtiöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön myös jätteen lajittelun suhteen. Jos Rouskis ei pärjää jätealan lakisääteisessä kilpailussa mukana, niin organisaatiota on kevennettävä veronmaksajien edun mukaisesti tai luotava uusia markkinarakoja. Lopettaa sitä ei voida. Aina on jotain tehtävissä kannattavuuden parantamiseksi, ilman että nostetaan jatkuvasti jätehuoltomaksuja.

Ritva Sinervo

Tänään oli järjestelytoimikunnassa erilaisten tukien myöntämisperusteiden ja henkilöstöhallinnollisten toimintamallien päivä – ja sen lisäksi vielä kolmen kaupunginjohtajakandidaatin esittäytymisen päivä. 

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen ja tukitoimien perusteet hyväksyttiin.  Samaten hyväksyttiin kehitysvammahuollon maksut palveluista, tukipalveluista, muusta ylläpidosta ja tilapäishoidosta.  Edelleen hyväksyttiin Toimeentulotukiohjeet, jotka voin lähettää pyydettäessä. 

Uudelleen valmisteluun lähetettiin:

- Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen myöntämisohjeet

- Lastensuojelun perhehoidon korvaukset

- 65 vuotta täyttäneiden omaishoidontuen myöntämisohjeet

Kiertoliittymä Perniöön

Perniön kunnanhallitukselle annettiin lupa tehdä tiepiirin kanssa sopimus kiertoliittymän rakentamisesta kt 52:n ja mt 183:n risteykseen siten, että Perniön kunta/uusi Salon kaupunki maksaa suunnittelukustannukset siltä osin kuin ne ylittävät 20 000 euroa sekä rakentamiskustannukset siltä osin kuin ne ylittävät 50 000 euroa ja kunta toimii hankkeessa rakennuttajana.

Suomen Kuntaliiton tasa-arvohanke

Suomen Kuntaliitto on käynnistämässä tasa-arvohanketta, jonka tavoitteena on kuvata ja kehittää kuntien naisten ja miesten tasa-arvon näkökulman huomioonottamisen toimintatapoja ja työkaluja suunnitelmallisesti päätöksenteossa ja palvelujen tarjonnassa.  Tavoitteena on myös arvioida niiden käyttöä kunta- ja palvelurakenteen muutoksissa.  Hankkeeseen päätettiin osallistua.

Henkilöstöön liittyvät ohjelmat ja toimintamallit

Henkilöstön työhyvinvointiin liittyvien asioiden valmistelua varten muodostettu työryhmä on selvittänyt Salon seudun yhdistymässä olevien kuntien ja kuntayhtymien nykyisiä työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä käytäntöjä. Selvitystyötä hyödyntäen työryhmä on valmistellut kokonaan uuden Salon kaupungin organisaatioon soveltuvan työhyvinvointiohjelman. Työhyvinvointiohjelmassa asetetaan tavoitteet, joihin pyritään sekä kuvataan toimenpiteet, joilla parannetaan Salon kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvointiohjelman toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin on varauduttu henkilöstöosaston talousarviossa.  Järjestelytoimikunta hyväksyi työhyvinvointiohjelman käyttöön otettavaksi 1.1.2009 lukien.   

Ristiriitojen käsittelymallin käyttöönotto.  Epäasiallista kohtelua on yleisen hyvän tavan vastainen toiminta ja käyttäytyminen työssä.  Epäasiallisen kohtelun lopettaminen on työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus.  Epäasiallisesta kohtelusta aiheutuu työntekijöille ja kaupungin toiminnalle vahingollisia seurauksia, kuten esimerkiksi työmotivaation ja terveyden heikkeneminen, sairauspoissaolojen lisääntyminen, työtehon laskeminen sekä työilmapiirin kiristyminen. Epäasiallinen kohtelu vaikuttaa myös työnantajan maineeseen negatiivisesti.  

Ristiriitojen käsittelymallissa annetaan niin työntekijöille kuin esimiehille pelisääntöjä sekä opastusta miten ja milloin on syytä ryhtyä ratkaisemaan työssä syntyneitä häiriöitä ja ristiriitoja.

Päihdeohjelman käyttöönotto Salo2009 –organisaatiossa.  Kuntien ja kuntayhtymien yhdistyessä on uuden työnantajan turvattava henkilöstölleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö.  Ensi vuoden alusta lukien päihdeosaamisen kehittämisestä ja syventämisestä huolehtii päihdetyöryhmä, johon kuuluvat henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja päihdetyöntekijä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää ja ylläpitää avointa ja aktiivista toimintaa päihdeasioissa. Päihdetyöryhmä tukee esimiehiä, työntekijöitä ja työterveyshuoltoa akuuttien tapausten käsittelyssä.  Päihdeohjelma hyväksyttiin.  

Aktiivinen puuttuminen -toimintamallin käytöönotto Salo2009 –organisaatiossa.  Sekä työnantajalle että työntekijöille on edullista, että työkyvyn tai työyhteisön ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Ongelmien pitkittyessä ne yleensä pahentuvat ja tulevat vaikeammaksi hoitaa, mikä nostaa niistä aiheutuvia kustannuksia. Aktiivisella aikaisella puuttumisella on todettu olevan sairauspoissaoloja vähentäviä vaikutuksia.  Keskeinen tavoite on, että esimies ja työntekijä oppivat keskustelemaan työhön liittyvistä asioista. Aikaisen puuttumisen mallissa korostetaan esimiesten lisääntyvää vastuunottoa työyhteisön toiminnan sujuvuuden turvaamisesta.

Henkilöstön muistamisperusteet 1.1.2009 alkaen.  Valmistelussa on otettu huomioon nykyisellään hyvin toimivat ja suositut käytännöt.  Henkilöstön muistamiseen liittyviä käytäntöjä on käsitelty henkilöstötyöryhmässä ja henkilöstöryhmässä – myös toimialajohtajat ja konsernipalveluiden johtajat ovat käsitelleet henkilöstön muistamisperusteita ja todenneet ne toteuttamiskelpoisiksi.

65 vuotta täyttäneiden sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten ja tukipalveluiden myöntämisohjeet. 

Sosiaalihuoltolain perusteella voidaan järjestää kuljetuspalveluja (Sosiaalihuolto A 9 § 2 mom). Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään henkilölle, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa vaikeuksia liikkumisessa ja estää julkisten liikennevälineiden käyttämisen. Kuljetuspalvelu on yksi kotihoidon tukipalveluista.. Kuljetuspalveluja myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.  65 vuotta täyttäneiden sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja haetaan kaupungin vanhuspalveluiden palveluohjaajalta.  Kuljetusten myöntämisohjeet hyväksyttiin ja ohjeet voi pyytää sähköpostitse. 

Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista.  Tukipalvelut (mm. päivähoito, saunapalvelu, vaatehuolto, asiointi- ja ateriapalvelu) on tarkoitettu henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoituksia ja joka ei pysty itse huolehtimaan arkiaskareistaan.  Päätettiin hyväksyä ohjeistukset noudatettaviksi 1.1.2009 alkaen.

Seutulipun ja Salo-Turku-Salo -työmatkalipun hinnoittelun yhtenäistäminen

Kaikissa kymmenessä yhdistyvässä kunnassa on käytössä Salon seudun seutulippu ja Salo-Turku-Salo-työmatkalippu. Molemmissa lipputuotteissa asiakashinta on kuntakohtainen ja päätöksen siitä tekee kunnanhallitus.  Kuntarajojen poistuessa syntyy uusi hinnoittelualue, jonka sisällä mainittujen lipputuotteiden hinnoittelu tulee yhtenäistää.  

Järjestelytoimikunta päätti vahvistaa 1.1.2009 alkaen Salon seudun seutulipun hinnaksi 55 euroa ja Salo-Turku-Salo-työmatkalipun hinnaksi 115 euroa.

Kaupunginjohtajan virkaa hakeneiden soveltuvuustestaus

Päätettiin, että kaupunginjohtajan valinnassa toteutetaan soveltuvuustestaus ja testiin lähetetään Esa Lunnevuori, Petri Palovaara ja Antti Rantakokko. Kaupunginjohtaja Rasila valtuutetaan tekemään viranhaltijapäätös testauksen suorittajan valinnasta.. Testauksen kustannukset katetaan yhdistymisavustuksesta hallintokuluihin varatuista määrärahoista. Haastatteluun suorittanut työryhmä valtuutetaan osallistumaan tehtäväanalyysin tekemiseen.  Ko. ehdokkaat olivat myös esittäytymässä järjestelytoimikunnalla. 

Yhdistyneen Salon kaupungin esittäytyminen Turussa 2009

”Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki käynnistivät vuonna 2001 Turussa vuosittaisen seutukuntatapahtuman, jossa yksi seutukunta kerrallaan esittäytyi turkulaisille, maakunnan muille asukkaille ja turisteille.  Tavoitteena on tehdä seutukuntien esittäytymisestä taas jokakesäinen perinne.  Tapahtumissa on tarkoitus esitellä Varsinais-Suomen seutukuntien elinkeinoelämää, kädentaitoja sekä kulttuuria, ruokakulttuuria tietenkään unohtamatta.  Yhteyshenkilö liitossa on Hannele Hartikainen, p. 02-210 984, 040-720 2163, sähköposti: hannele.hartikainen@varsinais-suomi.fi.”

Tarkennusesitys kunnallisvaalien 2008 ulkomainontaan

Järjestelytoimikunta päätti 16.9.2008, että kunnallisvaalien 2008 vaalimainostelineet pystytetään kuntien toimesta kaikissa nykykunnissa.  Salossa, Perniössä, Perttelissä, Kiskossa, Muurlassa ja Särkisalossa entisillä paikoilla edellisten vaalien tapaan sekä uusilla paikoilla kuntien päättäminä Halikossa, Kiikalassa, Kuusjoella ja Suomusjärvellä.  Vaaliasiamiehet kutsuttiin keskusvaalilautakunnan pyynnöstä keskustelemaan ulkomainonnan järjestelyistä 19.9.2008. Paikalla oli myös Salon ja Halikon teknisen puolen edustajat.  Järjestelytoimikunta päätti, että ulkomainontapaikkojen vaalimainostelineitä lisätään siten, että nykykuntien jokaisessa ulkomainontapaikan vaalimainostelineessä on telineen samalla puolella kaksi taulunpaikkaa jokaiselle puolueelle.

Seuraava kokous pidetään 28.10.2008. 

terveisin Siv Ilola

Hei.                                                                                                                  

Syyskuun viimeisenä päivänä kokoontui taas uuden Salon järjestelytoimikunta.  Tällä kertaa aika lyhyeen kokoukseen, johtuen lähinnä siitä, että monta asiaa siirrettiin suoraan seuraavaan kokoukseen lisäselvityspyyntöjen kera.

Ensimmäisenä asiana listalla oli viimeksi pöydälle jätetty Salon Palvelutalosäätiön valtuuskunnan jäsenten nimeäminen, mutta tämä asia poistettiin nyt listalta kokonaan ei-kiireellisenä – se tulee sitten myöhemmin päätettäväksi. 

Kaupungintalon rakentamishankkeen ohjausryhmän kokoonpanon täydentäminen

Valmistelutoimikunta asetti 2.10.2007 kaupungintalon rakentamishankkeelle ohjausryhmän, johon nimettiin luottamushenkilöistä Pekka Rinne, Ulla Huittinen ja Jorma Elovaara sekä muutosjohtajatiimin jäsenistä Matti Rasila, Pentti Vanhatalo ja Kai Saarimaa ja vielä sihteeriksi kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.  Seppo Koskisen tehtäväalueeksi muutosjohtajana on nimetty kaupungintalohanke.  Tänään päätettiin, että Seppo Koskinen nimetään myös ohjausryhmään ja lisäksi katsottiin, että Mika Mannervedenkin tulisi toimialavastuunsa perusteella kuulua kyseiseen ryhmään.

Vaaliorganisaatio ja tarvittavat muutokset

Salon kaupungin keskusvaalilautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana Kari Kotiranta, varapuheenjohtajana Liisa Tuominen sekä muina jäseninä Kari Leino, Pirkko Ahorinta ja Maija Pulli.

Järjestelytoimikunnan asettama keskusvaalilautakunta suorittaa tavanomaiset vaalilaissa mainitut keskusvaalilautakunnan tehtävät. Keskusvaalilautakunnan toimikausi päättyy tammikuussa 2009, kun uuden kunnan valtuusto asettaa uuden keskusvaalilautakunnan vaalikaudelle 2009 – 2012. Jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Samoin puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. 

Varajäseniksi valituista Pertti Pesonen on kuollut 4.7.2008 ja Raimo Niemisen tilalle on valittu Matti Roth, joten keskusvaalilautakunnan varajäsenet ovat kutsumisjärjestyksessä Marianna Haavisto, Karita Westberg, Tuija Aitio, Riitta Kavander, Juha Vähä-Heikkilä ja Matti Roth.

Halikon vaalitoimikunnan varajäsen Terttu Laakso on asettunut ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa ja on siten esteellinen toimimaan vaalitoimikunnan varajäsenenä. Terttu Laaksolle myönnettiin ero ja tilalle valittiin Pirjo Ekman.

Suomusjärven vaalitoimikunnan varajäsen Juhani Koitto on asettunut ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa ja on siten esteellinen toimimaan vaalitoimikunnan varajäsenenä, joten tilalle valittiin Heikki Rantalaiho.

Perniön vaalitoimikunnan varajäseneksi valitun Aimo Niemen tilalle valittiin Olavi Lindholm.  Kiskon vaalitoimikunnan varajäsen Matti Salmisen tilalle valittiin Kauko Julin.

Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan ja työelämään Salon seudulla -projekti

Salon seudun koulutuskuntayhtymä/Salon seudun aikuisopisto anoo syyskuun 2008 loppuun mennessä Varsinais-Suomen TE-keskukselta Euroopan sosiaalirahaston ohjelmasta rahoitusta projektiin. Rahoittaja on kohdentanut hankeavustuksen koskemaan Salon seutua.

Tulevan kuntaliitoksen myötä maahanmuuttoon liittyviä erityispiirteitä tullaan tarkastelemaan ja kehittämään koko suurkunnan näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on rakentaa ja jalkauttaa tulevan Salon kaupungin yhteistoiminnallinen maahanmuutto-ohjelma, yhdessä muiden Salon seudun alueella maahanmuuttotyötä tekevien kanssa. Samalla kehitetään maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden sisäisiä toimintamalleja.  Projektille esitettävä ajankohta on 1.1.2009 – 31.12.2011. Projektin kokonaiskustannusarvio on 300.000 €. Kuntarahoitusta rahoittaja edellyttää em. summasta 25 % eli 75.000 € jaettuna kolmelle vuodelle. Järjestelytoimikunta myönsi ko. määrärahan.

A-klinikkasäätiön avustusanomus

Järjestelytoimikunta päätti 16.9.2008 käynnistää hankesuunnittelun katkaisu- ja selviämisaseman perustamiseksi Saloon. Hanke liittyy työnjaon järkeistämiseen peruskunnan ja sairaanhoitopiirin välillä. Järjestelytoimikunta on jo aiemmin solminut kumppanuussopimuksen A-klinikka-säätiön kanssa avohoito- ym. palveluiden toteuttamisesta.  

Järjestelytoimikunta päätti myöntää 65 000 euron määrärahan katkaisu- ja selviämisaseman suunnittelukustannuksiin yhdistymisavustuksen kohdasta: 1.4 Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen.

Sopimus perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa

Järjestelytoimikunta hyväksyi ostopalvelusopimuksen perheasiainneuvottelukeskuksen palveluista. Kustannusjako: kunnat vastaavat toiminnan kuluista 33 % ja seurakunta 67 %. Perheasiainneuvottelukeskus on vakiinnuttanut asemansa perhepalvelujen tarjoajana etenkin parisuhdekriiseissä. Sopimuksen mukaista toimintaa arvioidaan vuosittain ja toiminnan sisältöä kehitetään vastaamaan psykososiaalisten palvelujen tarvetta koko uuden kaupungin alueella.

Palautetut pykälät

Vammaispalvelulain ja –asetuksen perusteella myönnettävien palvelujen ja tukitoimien perusteet palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun ja pyydettiin päätöksenteon tueksi valmisteluun liittyvät vertailutiedot kuntien nykyisistä käytännöistä. Samoilla evästyksillä palautettiin lisäksi

-         Alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen myöntämisohjeet

-         Kehitysvammahuollon maksut 2009 alkaen

-         Lastensuojelun perhehoidon korvaukset 1.1.2009

-         Toimeentulotukiohjeet vuodelle 2009

Salon oikeusaputoimiston kirje edunvalvontapalvelujen järjestämisestä

Järjestelytoimikunta päätti ilmoittaa vastauksenaan Salon oikeusaputoimiston kirjeeseen, että kaupunki on valmis neuvottelemaan edunvalvontapalvelujen myymisestä ostopalveluna.  Mahdollinen ostopalvelusopimus valmistellaan uuden Salon kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asian valmistelu annetaan hallintojohtajan tehtäväksi.

Hakalan tilan ostaminen Kiikalassa

Järjestelytoimikunta päätti antaa Kiikalan kunnalle luvan ostaa Heikki Lindholmilta Hakalan tilan (4,38 ha) hintaan 59.000 euroa.

Kyse on alueesta, joka jää vanhan ja uuden kaava-alueen väliin ja siksi täydentää luontevasti alueen tonttivarantoa.

ReittiGIS-ohjelmiston laajennus

Koulukuljetukset hoidetaan vielä lukuvuotena (2008—2009) kuntien nykyisten sopimusten perusteella. Vuoden 2009 aikana koulukuljetukset kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena niin, että uudet sopimukset tulevat voimaan lukuvuoden 2009-2010 alusta lukien. Keväällä koulukuljetusta vaativia esikoululaisia ja oppilaita oli kunnissa noin 1600 (Salossa 305). Järjestelytoimikunta päätti antaa luvan ReittiGIS-ohjelmiston laajentamiseen sekä käyttäjäkoulutukseen hintaan 19 000 euroa. Laajennus tilataan heti ja kustannukset katetaan yhdistymisavustuksesta kohdasta toimivat palvelut (tililtä 224 ohjelmistojen laajennukset ja päivitykset).

Seuraava kokouksemme on viikon kuluttua ja se saattaa olla järjestelytoimikunnan viimeistä edellinen virallinen kokous.  Sitä odotellessa matkustan itäisimpään ystävyyskaupunkiimme Rhzeviin.  Venäjällä ollaan keskiviikosta lauantaihin ja kotiin palattaessa on seuraavan kokouksen esityslista jo sähköpostissa odottamassa.

Sähköpostikuulumisiin

Siv Ilola

Puoluevaltuuston syyskokouksessa 27.9.2008 julkistettiin Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma sekä tehtiin henkilövalintoja. Puoluesihteeriksi valittiin Taru Tujunen.

Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen käsitteli puheessaan Kokoomuksen puoluevaltuuston syyskokouksessa mm. Kauhajoen tragediaa sekä puolueen kunnallisvaaliohjelmaa. Lue Jyrki Kataisen puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Kokoomuksen puoluesihteerinä jatkaa kasvatustieteiden maisteri Taru Tujunen. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajiksi valittiin Minna Arve Turusta ja Sari Rautio Hämeenlinnasta. Puoluevaltuuston puheenjohtaja, espoolainen Jukka Mäkelä, valittiin tehtäväänsä jo kesäkuussa Tampereen puoluekokouksessa.

Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma on luettavissa pdf-versiona. (16 megatavua)

Arja Niinistö-Alanteen kirjoitus on julkaistu Perniönseudun Lehden ”Tätä mieltä”-osastossa to 18.9.2008:

Avoin kysymys Perniön päätöksentekijöille

Hyvät Perniön päättäjät ja virkamiesjohto!

Kysyisin Teiltä - lähinnä laumojenne johtajilta -   päätöstenne perään vv.2000-2006. Menneeseen ei yleensä kannata takertua, mutta historia on hyvä opettaja ja hyödyllinen uuteen suunnatessa. Kokemus kun opettaa välttämään jo tehtyjä virheitä.

Onko mielestänne em. vuosina tehty kaikki voitava Perniön menestymiseksi niin talouden kuin kuntakuvan suhteen? Näitä koskevista uutisoinneista ainakin tihkuu  tiheään sellaista, mikä saa ulkopuolisetkin kyselemään: ”Mikä se sellainen kunta on? Miten upea  Perniö on päästetty tuohon jamaan? Miksi sahata ehdoin tahdoin omaa oksaansa?”

Miksi  tosiaan dynaamisella Salon seudun talousalueella  Perniö on sukeltanut jopa huippupitkän korkeasuhdanteen aikana poikkeuksellisen syvälle joutuen turvautumaan jatkuvasti harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Liittyminen Saloon tuli lopulta kierteestä pelastavana oljenkortena. Valtion velvoitteet kunnille eivät käy ainoasta selityksestä: nehän koituvat kaikille.  Säästämistä puolestaan on harjoitettu vain pikkukoululaisten ja ikääntyneiden sekä sivistyksen ja kulttuurin kohdalla: montakohan euroa säästyi? Olisihan ollut käytettävissä todellisiakin säästökohteita. Oikeudenkäyntikuluja oheiskuluineen on sen sijaan jo tähän mennessä kertynyt liuta meidän kuntalaisten maksettaviksi.

Miksi kunnassa ei viitsitä neuvotella asioista? Sehän olisi paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa kuin prosessointi.Onko vastuut delegoitu liian kauas, kun Salosta asti on jouduttu paikkaamaan omia esteellisiä virkahenkilöitä? Miksi ihmeessä osa-aikaistaa ja vielä  irtisanoa tehokas, matalapalkkainen kulttuurisihteeri? Farssi maksamattomista palkoista ja lopulta laittomasta irtisanomisesta kesti kuusi kallista vuotta eri oikeusasteissa ja sai kulmakarvat kohoamaan  laajemminkin.  Julmaa hevosenleikkiä kumminkin pitkäaikaisen työntekijän elämällä.

Näytte olevan ehdokkaina tulevissa kuntavaaleissa. Vaaleissa valitut tulevat olemaan paljon

vartijoina yhteisen Salon rakentumisessa. Me tulevat salolaiset toivomme, että uutta kaupunkia  rakennetaan positiivisella otteella oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden perustalta.

Edellytämme harkittua päätöksentekoa ja osaavaa johtajuutta. Hyvä hallinto petaa menestystä ja viihtyvyyttä. Kääntäen: huonot päätökset ja heikko johto ovat myrkkyä kuningastavoitteille.

Vastuun tästä kantavat tulevat päättäjät ja virkamiehistö.

Ystävällisesti

                                                   Arja Niinistö-Alanne

Tämä on lyhyt kooste uuden Salon järjestelytoimikunnan kokouksesta 16.9.2008.

Laitoin otsikkoon tuon kaupunginjohtajan valinnan, koska tänään sen asian painoarvo kertakaikkisesti tuntuu otsikon suuruiselta.  Tämä prosessi on edennyt mahdottoman hitaasti -  kaupunginjohtajan valintaa käynnistämään nimettiin työryhmä 11.12.2007 ja täydennettiin 15.1.2008. Monien vaiheiden jälkeen oli vihdoin hakuilmoitus lehdissä kesäkuussa ja itse hakuaika oli elokuun loppupuolelle asti. Nyt on valittu haastatteluun kuusi hakijaa: Mikko Komulainen, Esa Lunnevuori, Marko Marsala, Petri Palovaara, Antti Rantakokko ja Ilkka Salminen. Haastattelut suoritetaan 29.9. ja 30.9.  Haastattelijoiksi valittiin Pekka Rinne, Juhani Nummentalo, Päivi Pölönen, Esa Ojanen, Pasi Lehti, Riitta Nieminen ja Eija Seppälä sekä virkamiehistä Irma Nieminen.

Järjestelytoimikunnalla on kokouksia vielä 30.9. ja 7.10. Kunnallisvaalisunnuntain jälkeen on vielä sovittu järjestelytoimikunnan kokous seuraavalle tiistaille eli 28.10. ja se saattaa olla toimielimen viimeinen kokous.  Heti, kun uusi valtuusto on järjestäytynyt, voidaan nimetä uusi kaupunginhallitus ja silloin järjestelytoimikuntaa ei enää tarvita.  Tässä kohtaa voitte suorittaa valintaprosessin aikatauluun liittyviä arvauksia….

Katkaisuhoitojen siirtäminen erikoissairaanhoidosta Salon kaupungin peruspalveluihin

Sairaanhoitopiirin aloitteesta on alkoholiongelmaisten katkaisuhoito Halikon sairaalassa tarkoitus lopettaa kokonaan ja erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kehittämiseen liittyen siirtää ko. toiminta Salon aluesairaalan yhteyteen.

Järjestelytoimikunta merkitsi asian tässä vaiheessa tiedokseen ja päätti, että A-klinikkasäätiön kanssa käynnistetään alustava hankesuunnittelu selviämis- ja katkaisuhoitoyksikön toteuttamismahdollisuudesta.

Kunnallisvaalien ulkomainonta

Kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntain 26.10.2008. Ennakkoäänestys toimitetaan 15.- 21.10.2008. Suomen Kuntaliitto suosittaa yleiskirjeessään (12/80/2008), että ulkomainonta aloitettaisiin niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkamista eli 8.10.2008. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin.

Sovittiin kunkin kunnan alueella olevien vaalimainostelineiden tarkat paikat.

Aluetoimikuntien rajat ja jäsenten valintaperiaatteet

Rajojen määrittämisessä on käytetty perusteina asukkaiden tieyhteyttä kuljettaessa lähipalvelupisteisiin ja kaupungin keskustaan. Sopimuksen mukaan kaupunginhallitus valitsee aluetoimikuntiin yhdeksän (9) jäsentä kuntien kunnanhallitusten esittämistä ehdokkaista. Aluetoimikunnan jäsenet valitaan asuinpaikan mukaan siten, että

-  alle 10 km:n säteeltä Salon keskustasta valitaan kaksi jäsentä, 10–20 km:n säteeltä kolme jäsentä ja yli 20 km:n säteeltä neljä jäsentä, paitsi

-  Perniöntien aluetoimikuntaan valitaan kaksi jäsentä alle 10 km:n säteeltä, kaksi 10–20 km:n säteeltä, kaksi 20–30 km:n säteeltä ja kolme yli 30 km:n säteeltä Salon keskustasta.

-  Turuntien aluetoimikunnan jäsenet valitaan siten, että alle 10 km:n säteeltä Salon keskustasta valitaan neljä jäsentä ja yli 10 km:n säteeltä viisi jäsentä.

Useimpiin aluevyöhykkeisiin kuuluu kahden tai useamman nykyisen kunnan aluetta. Kunnanhallitusten esitysten valmisteluvaiheessa kuntien kesken sovitetaan esitykset niin, että kuntien esitykset yhteensä sisältävät ehdokkaita vain valittavan määrän. Sopimuksen mukaan aluetoimikunnat toimivat asukkaiden, yhdistysten, elinkeinoelämän ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon. Sopimuksen mukaan jokaiseen aluetoimikuntaan tulee edustaja kaupunginhallituksesta.

Järjestelytoimikunta vahvisti aluetoimikuntien rajat, antoi kunnanhallituksille ohjeen, että kunnanhallitukset yhteen sovittavat ehdotuksensa niin, että kunkin aluesektorin etäisyysvyöhykkeeltä asetetaan juuri niin monta jäsenehdokasta ja henkilökohtaista varajäsenehdokasta kuin vyöhykkeestä valitaan jäseniä, totesi, että aluetoimikuntien jäsenet (9) ja varajäsenet ovat asukkaiden, yhdistysten, elinkeinoelämän ja muiden paikallisten toimijoiden edustajia, totesi, että jäsenten valinnassa otettaan huomioon tasa-arvolain vaatimukset, ja vahvisti tulkinnan, että kaupunginhallitus valitsee kuhunkin aluetoimikuntaan lisäksi edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus aluetoimikunnan kokouksessa

Sosiaalidemokraatit tekivät ehdotuksen kahden lisäjäsenen valitsemiseksi valtuustosta kuhunkin aluetoimikuntaan.  Ehdotus hävisi äänestyksessä äänin 14-12-1 (tyhjä).

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista edellyttää, että kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kuljetuspalveluiden järjestäminen on mainittu lain 8 §:ssä. Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin on vuoden 2009 talousarvioluonnoksessa varattu 800 000 €.

Järjestelytoimikunta päätti, että vammaispalvelulain mukaiset taksikuljetuspalvelut järjestetään 1.1.2009 lukien siten, että asiakkaiden käyttöön luovutetaan taxidatakortti.

Osallistuminen Central Baltic Interreg IV A-hankkeeseen

Järjestelytoimikunta päätti, että Salon kaupunki osallistuu Central Baltic -hankkeeseen ja että varataan 3250 euron määräraha vuodelle 2009 ja 4000 euron määräraha vuodelle 2010 ja 2011 kummallekin.

Yrityssalo osakeyhtiön perustaminen

Viime kokouksessa tämä asia lähetettiin vielä uuteen valmisteluun.

Tällä kertaa järjestelytoimikunta hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja päätti perustaa yhtiön välittömästi.  Yhtiön osakepääoma tulee olemaan 500 000 euroa.

Tässä asiassa äänestettiin, koska kokoomuslaiset halusivat esityksen mukaan, että elinkeinotoimen toimialajohtaja on myös liikelaitoksen hallituksen puheenjohtaja, kun taas demarit ja keskusta halusivat sille pallille yhtiön hallituksen keskuudestaan valitseman henkilön.  Jälkimmäinen vaihtoehto voitti äänestyksessä äänin 18-9.

Salo2009 väliaikaiset toimitilat

Toimitilaratkaisu palautettiin viimeksi uuteen valmisteluun siinä toivossa, että saataisiin jotain euromääräisiä vertailulukuja eri ratkaisujen kustannuksista.  Näitä tietoja ei kuitenkaan tullut. 

Tavoitteena on ollut keskittää konsernipalvelujen (hallinto, talous, henkilöstöhallinto, tietohallinto) työntekijät sekä eräät muut toiminnot yhtenäisiksi työyksiköiksi. Samalla siirtyy vaiheittain Halikon kunnanvirastolle sinne sijoitettavia rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, kaavoituksen ja teknisen toimialan toimintoja.  Järjestelyt tehdään niin, että käytetään nykyisiä vuokrattuja tai kuntien omistuksessa olevia tiloja ja muutot tehdään vaiheittain sitä mukaa, kun tiloja eri paikoissa vapautuu.

Päätettiin, että henkilöstöhallinnon työntekijät siirtyvät Perttelin kunnanvirastolle. Liikelaitosten toimistohenkilöstölle kunnostetaan pienillä muutostöillä työskentelytilat Salon kaupungin keskusvarastolle Satamakadulle. Tietohallinnon työntekijät siirtyvät Saloon Tehdaskatu 6:een teknisen viraston nykyisiin tiloihin. Taloushallinto keskittyy pääosin nykyiseen Salon talousosaston rakennukseen, josta palkanlaskijat ja tietohallinto lähtevät pois. Rakennusvalvonta siirtyy Halikon kunnanvirastolle. Kehittämis- ja elinkeinotoimi siirtyy kaupunkisuunnittelua lukuun ottamatta entisiin Aspocompin tiloihin. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon henkilöt siirtyvät nykyiseen terveyskeskuksen taloustoimistoon. Hallinto-osasto keskittyy Saloon Heikolan taloon. Kaupunkisuunnittelu sekä kiinteistö- ja mittauspalvelut muuttavat Halikon kunnanvirastolle. Kaupunkisuunnittelulle voidaan tehdä työskentelytila nykyisestä valtuustosalista. Ympäristönsuojelu sijoittuu Halikon kunnanviraston vieressä sijaitsevassa asuntolassa tyhjänä olevaan isoon asuntoon ja nuorisotoimiston henkilöstö Kiffarin ja Ollikkalan nuorisotalon tiloihin. Edunvalvonnan ja kuluttajaneuvonnan toiminnoille on neuvoteltu uusien tilojen vuokraamisesta yksityiseltä (nämä toiminnot saattavat vielä mahtua Tehdaskatu 6:een). Ratkaisematta ovat tilapalveluiden, ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden ja teknisen toimialan hallinnon tilajärjestelyt.  Edellä mainitut väliaikaiset henkilöstön siirtymiset koskevat n. 60 henkilöä.  Koska missään ei näy mainintaa varhaiskasvatuksen väestä, niin oletan koko porukan jäävän toistaiseksi nykyiseen osoitteeseen.

Kustannukset: Perttelin kunnantalon kokoustiloihin vuokrattavien kalusteiden kustannukset ovat n. 300-500 € kuukaudessa.  Kalusteiden ja asiakirjojen muuttopalvelujen kustannukset ovat noin 20000 €. 

Liittyvien kuntien vesilaskutusohjelmien tietojen yhdistäminen Salon nykyiseen Vesikantaan

Tässä jatkolistalla olleessa asiassa oli kyse ohjelmistohankinnasta, jossa kokonaiskustannukset ovat n. 70000 euroa.  Rahat tähän osoitettiin yhdistymisavustuksista kohdasta ”toimivat palvelut”.

Tiedoksenne:  Keskiviikkoiltana 17.9. on järjestelytoimikunnan talousarvioiltakoulu.

terveisin Siv Ilola

Yhteenveto järjestelytoimikunnan kokouksesta 2.9.2008

Tarjolla järjestelytoimikunnan kokousta tiivisteenä

Tapani tiivistää kokous mahdollisimman lyhyeksi kertomukseksi ei aina tee oikeutta itse asioille, mutta kaikesta tästä on saatavissa lisätietoa – perusteellisen kunnallisen valmistelutavan vuoksi laimennussuhteessa 1:10.

Järjestelytoimikunnan kokous 2.9.2008 venyi normaalia pidemmäksi osittain sen vuoksi, että Yrityssalo oy:n liiketoimintasuunnitelmaa oli ansiokkaasti esittelemässä tuleva toimitusjohtaja Kari Vähä itse ja paikalle oli kutsuttu myös Sanna Ajomaa ja Mikko Kaskari esittelemään muutosvalmennuksen väliaikaraporttia.

Yrityssalo Oy

on Salon organisaatiokaaviossa omana lokeronaan Kehittämis- ja elinkeinotoimessa ja osakeyhtiön tehtävät liittyvät yrityksiin kohdistuvien käytännön toimenpiteiden toimeenpanoon.  Nykyisen Kehittämiskeskuksen käynnissä olevat hankkeet tullaan siirtämään tälle uudelle osakeyhtiölle, mutta siirtäminen voidaan tehdä vasta, kun osakeyhtiö on perustettu ja se on virallisesti juridinen henkilö.

Yhdistyvien kuntien tasapuolisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi perustettavan osakeyhtiön hallinnossa pidetään heti vuoden 2009 alussa yhtiön ylimääräinen yhtiökokous, johon yhtiökokousedustajat nimeää uuden Salon kaupunginhallitus ja joka valitsee yhtiölle uuden hallituksen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Tämän asian liitteenä oli erittäin perusteellisesti valmisteltu 30-sivuinen liiketoimintasuunnitelma, mutta siitä huolimatta asia lähetettiin uudelleen valmisteluun.  Tarkennuksia ja muutoksia pyydettiin liittyen henkilöstöasioihin ja palkkausjärjestelmään sekä osakeyhtiön hallituksen kokoonpanoon ja siinä etenkin puheenjohtajavalintaan. 

Oikaisuvaatimus

Perussuomalaisten Kalevi Satopää oli lähettänyt oikaisuvaatimuksen järjestelytoimikunnan päätöksestä, joka koski puolue- ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen jaettua avustusta.  Asia on herättänyt paljon keskustelua ja siksi liitän tähän kaupunginlakimiehen lausunnon kokonaisuudessaan, jotta voitte itse tehdä tästä tulkintanne.

Esa Nieminen:  ”Järjestelytoimikunta on 3.6.2008 päättänyt myöntää yhdistyvissä kymmenessä kunnassa kunnallisvaaleissa vuonna 2008 ehdokkaita asettaville puolueille/ryhmille 80 % siitä summasta eli 100 000 eurosta, joka osoitettiin kuntien välisessä yhdistymissopimuksessa puolue- ja kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittämiseen ja aktivoimiseen. Lisäedellytyksenä oli, että puolue / ryhmä on asettanut ehdokkaita myös vuoden 2004 vaaleissa.

Kalevi Satopää Salon seudun Perussuomalaisten edustajana on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimukseksi tulkittavan kirjelmän.

Muutosjohtajatiimi on 23.6.2008 käsitellyt oikaisuvaatimusta ja pyytänyt siitä kaupunginlakimiehen lausunnon.

Kuntalain 15 b § 2 momentti kuuluu seuraavasti:

”Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus.”

Puolueilta ja ryhmiltä pyydetty lain edellyttämät käyttösuunnitelmat, joista käy ilmi, miten kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään.Satopää vaatii oikaisuvaatimuksessaan, ettei päätöstä pantaisi toimeen. Hän kritisoi ennen kaikkea sitä, että päätöksellä veronmaksajien rahoja ohjataan puolueiden vaalityön tukemiseen. Kirjelmässä esitetään muita käyttötarpeita, joihin varat Satopään mukaan tulisi ensisijaisesti ohjata.Oikaisuvaatimuksen johdosta voidaan todeta, että kymmenen kunnan valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaan uusi kunta saa yhdistymisavustusta valtiolta yhteensä 17,41 miljoonaa euroa. Sopimuksessa on sovittu yhdistymisavustuksen käyttötarkoitukset ja euromäärät. Koska osa yhdistymisavustuksilla katetuista toimenpiteistä toteutetaan sopimuksen mukaan jo vuosina 2007 ja 2008, on kuntien sovittava niissä käytettävistä menettelytavoista. Järjestämissopimuksen kohdassa 2.1. ”Taitavan strategisen yhdistymisen tavoitteet” korostetaan vahvan luottamushenkilöhallinnon keskeistä merkitystä uuden kunnan rakentamisvaiheessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtenä avustuskohteena yhdeksästä on todettu laajan demokratian kunta, jolta osin kuntalaisdemokratian kehittämiseen osoitetaan yhteensä 550 000 euroa. Tästä summasta 100 000 euroa on osoitettu puolue- ja kansalaisjärjestöjen kehittämiseen ja aktivoimiseen.Järjestelytoimikunta on sopimuksen mukaisesti 3.6.2008 päättänyt, että 80 % kyseisestä 100 000 euron summasta käytetään vuoden 2008 kuntavaaleissa ehdokkaita asettaville puolueille ja muille ryhmille. Koska avustuksen käyttötarkoitus on kymmenen kunnan sopimuksessa nimenomaisesti sovittu, ei näiden varojen osoittaminen muihin sinänsä hyviin ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin vastaisi sopimuksen sisältöä. Se, miten ja missä suhteessa summa kohdennetaan puolue- ja kansalaisjärjestöjen tukemiseen, on tarkoituksenmukaisuuskysymys ja siten järjestelytoimikunnan harkinnassa.  Lausuntonani totean, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty perusteita, joiden nojalla järjestelytoimikunnan 3.6.2008 tekemä päätös voitaisiin katsoa lainvastaiseksi.”

Valmistelujen seuranta

Kuntaliitosprosessin selvitysmies Arto Koski tekee edelleen valmistelujen seurannasta ja arvioinnista säännöllisesti raportit ja tällä asialistalla oli raportti nro 3.  Tässä pieni harkiten valittu ote Arton tekstistä: ”… arviot henkilöstön tehtäväkuvausten ja sijoituspaikkojen valmistelutyön sujuvuudesta helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Järjestelytoimikunnassa kokonaisarvosanan keskiarvo oli 6,8, kun se muutosjohtajatiimissä oli 7,2. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että valmistelujen toteutuksessa oli joitakin toimialoittaisia eroja. Kun taloushallinnon valmisteluissa keskimääräinen arvosana nousi kahdeksaan, niin vastaavasti sivistystoimessa jäätiin järjestelytoimikunnan jäsenten arvioinneissa vain kuuteen. Myös kehittämis- ja elinkeinotoimen valmistelujen osalta arviot olivat melko kriittisiä…”

Selvityspyyntö

Paljon julkisuutta on saanut myös kaupungintalon purkamisen jälkeen kodittomiksi jäävien yhdistysten kohtalo.  Tällä asialistalla oli siihen liittyen selvityspyyntö Salon kaupunginhallituksen vuokratukipäätöksen laillisuudesta.  Kyseinen selvitys ei aiheuttanut asiaan lisää mutkia.  Liitän tähän otteen Niemisen Esan lausunnosta: ”Kuntajakolain 33 §:n sanamuoto ´lakkaavan kunnan toimielin ei sen jälkeen, kun kuntajaon muutoksesta on määrätty, saa päättää asioista, joiden on katsottava kuntajaon muututtua kuuluvan toisen kunnan viranomaiselle´ viittaa siihen, ettei Salon kaupunginhallitus olisi voinut tehdä yhdistysten vuoden 2009 toiminnan tukemista tarkoittavaa päätöstä. Ainakin periaatteessa tuki olisi mahdollista ratkaista vuoden 2009 talousarviossa, jos ratkaisu haetaan erillisratkaisuna ilman että tässä vaiheessa vielä päätettäisiin tukiperiaatteiden pitkäaikaisesta linjauksesta. Yhdistysten vuokrasuhteet päättyvät alkutalvesta 2009. Järjestelytoimikunnan päätös 12.8.2008 merkitsee ilmeisesti kuitenkin sitä, että tuen periaatteet on tarkoitus ratkaista ensin, jolloin päätöksen saaminen vuoden 2008 puolella jää epävarmaksi. Mainitun lainkohdan mukaan lakkaava kunta voi kuitenkin tehdä päätöksen, jos ratkaisua ei ole mahdollista siirtää uuden kunnan viranomaiselle. Hallituksen esityksen 135/1997 mukaan kiireelliset tehtävät olisi lakkaavan kunnan viranomaisen vielä tehtävä. Yhdistysten toiminta on pitkäjänteistä ja seuraavan vuoden sitovat ratkaisut on tehtävä hyvissä ajoin. Tämä koskee henkilöstön palkkaamista, tapahtumien ajoittamista, varainhankintaa, harjoitusvuorojen jakoa jne. Tilat, joissa toimitaan, ovat luonnollisesti perusta koko suunnittelulle. Tältä kannalta katsottuna aivan vuoden lopussa tehtävä tukiratkaisu tulee liian myöhään. On myös huomioitava se, että 18.8.2008 tehdyssä ratkaisussa vuokranantajina ovat yksityiset yhteisöt. Sitoumukset siitä, että vuokratilat ovat käytettävissä vuonna 2009, on tehtävä vuoden 2008 puolella. Velvoite vuokranmaksuun syntyy siten vuoden 2008 puolella. Aivan vuoden lopussa tehtävä tukiratkaisu on käytännön kannalta ilmeisesti liian myöhäinen. Voidaan vielä todeta, että yhdistysten uusien vuokratilojen muutostyöt ja muut valmistelut edellyttävät, että vuokrasuhteet solmitaan muuttoa aikaisemmasta ajankohdasta lukien. Edellä mainituin selvityksin kallistun sille kannalle, että Salon kaupunginhallituksen toimivaltaan on tässä yksittäistapauksessa kuulunut ratkaista yhdistysten avustusasia nyt tehdyllä tavalla. Se, että avustus koskee vuoden 2009 toimintaa, ei mielestäni muuta tilannetta, koska kuluja aiheuttavat vuokrasopimukset on sitovasti sovittava jo tämän vuoden puolella. Avustus maksetaan vuoden 2008 puolella. Totean vielä lopuksi, että sekä järjestelytoimikunnan 12.8.2008 että kaupunginhallituksen 18.8.2008 tekemiin päätöksiin liittyy muutoksenhakumahdollisuus; lopullisen oikeudellisen ratkaisun saaminen korkeimmasta hallinto-oikeudesta kestää kuitenkin ainakin vuoden.”

Väliaikaiset toimitilat

Varhaiskasvatuksen väki on odotellut päätöstä siitä, mistä Vesan löytää lähitulevaisuudessa – ja odottelu jatkuu. Väliaikaisia toimitiloja koskeva esitys nimittäin lähti uudelleen valmisteluun, koska tänään esitetty malli ei vielä ihan vakuuttanut päättäjiä.

Investointiohjelma

vuosille 2009-2013 otettiin pois listalta ja asia tuodaan myöhemmin jatkovalmisteltuna järjestelytoimikunnan päätettäväksi.  Asiasta keskustellaan myös talousarvioiltakoulussa 17.9.2008.

Kaava-asia

Muurlan kunnan Kankareen alueen kaava-asiassa edetään muutosjohtajatiimin esityksen mukaisesti äänestyksen (11-14) jälkeen siten, että ko. asemakaavan käynnistämisen ajankohdan määrittely jää uuden Salon kaupungin kaavoitusohjelman laadinnan yhteyteen vuodelle 2009.

Interreg IV A- hanke

Osallistuminen Natureship Interreg IV A- hankkeeseen vuosina 2009-2011.  Tarkoituksena on lisätä merkittävästi luonnonhoito- ja vesiensuojeluyhteistyötä Central Baltic- toiminta-alueella ja lanseerata alueelliselle tasolle ekosysteemipalvelukäsite. Projekti toteuttaa kestävän kehityksen mukaista rannikkosuunnittelua ja pyrkii sen avulla yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa löytämään parhaita kustannustehokkaita menetelmiä vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sekä ekosysteemipalvelujen arvottamiseksi. Kuntaliitoksen jälkeen Salon kasvanut koko aiheuttaa tilanteen, jossa kunnassa on huomattava määrä eriasteisen hoidon tarpeessa olevia perinnemaisemia, ketoja, ns. lumo-alueita (luonnon monimuotoisuusalueita), kulttuurimaisemia jne. On olemassa ilmeinen tarve, että tiedot näistä alueista (sijainnit, pinta-alatiedot, mahdollisesti omistussuhteet, alueiden kuvaus ja ominaispiirteet, hoidon tarve ja hoitotavat eli hoitosuunnitelmat) on jatkoa ajatellen saatava kerätyksi.

Järjestelytoimikunta päätti hyväksyä edellä esitettyyn Natureship –hankkeeseen osallistumisen vuosina 2009-2011 ja varasi siihen yhteensä 15000 euroa (5000 euroa / hankevuosi).

Ja vielä muuta

Kehittämis- ja elinkeinotoimen uusien toimitilojen kalusteiden maksaminen yhdistymisavustuksesta päätettiin hyväksyä.  Rahat osoitetaan kohdasta vahvan työpaikkaomavaraisuuden kunta.

Muutosvalmennuksesta oli listalla laaja väliaikaraportti ja asiaa olivat vielä kokouksessa tarkemmin esittelemässä Sanna Ajomaa ja Mikko Kaskari.

Länsi-Suomen KASTE-ohjelmaan liittyvässä Remontti-hankkeessa tavoitellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden uudistamista ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen vahvistamisella. Hanke koskettaa kunnan toimijoista sosiaali- ja terveystointa sekä opetus- ja vapaa-aikaa. Hankkeen hallinnoijaksi tulee Turun kaupunki ja kokonaiskustannukset vuosina 2008 – 2013 ovat 5,2 milj. euroa. Salon osion kustannukset ovat vuosina 2008 – 1013 yhteensä n. 400 000 euroa, josta lopulliseksi maksuosuudeksi jää noin 100 000 euroa.  Alustavasti päätettiin olla mukana ko. hankkeessa.

Olli Hakaselle päätettiin maksaa 135 euron tuntikorvauksella Salon uuden kaupungintalon konseptiarkkitehtina toimimisesta.  Tässä on kyse ensisijaisesti hankesuunnitelmaan liittyvien tietojen siirtämisestä suunnittelijoille.

Muissa asioissa esitin toimialajohtaja Mika Mannervedelle seuraavat ruokahuollon valmisteluun liittyvät kysymykset: ”Pyytäisin tilannekatsausta ruokahuollon valmisteluprosessista ja lisäksi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Minkäverran arvioidaan kokonaisuudessaan saatavan säästöjä keskittämällä ruuanvalmistusta?
• Mistä säästöt käytännössä syntyvät?
• Kuinka paljon tulee säästöillä katettavaksi uusia kustannuksia esim. kuljetuksista (kalusto käyttömenoineen ja kuljettamiseen tarvittava henkilöstö)?
• Miten muutokset tulevat näkymään toiminnassa tilaaja-asiakkaan näkökulmasta?
• Mikä on ruokahuoltohenkilöstön kokonaislukumäärässä tapahtuva muutos?
• Mikä on käytännössä ruokahuollon kokonaiskustannusten muutos niissä yksiköissä, joissa ruuan omavalmistus loppuu ja siirrytään kuljetettavaan ruokaan – eli mitä voidaan/pitää huomioida budjettivalmistelussa?”

Mikan vastauksista sain kirjattua seuraavat ajatukset:

• säästöjen euromääriä on mahdoton sanoa, koska vertailupohja on hankala koota
• säästöjä syntyy jatkossa siitä, että investointitarpeet vähenevät ja oman uuden väen tarve vähenee ja lisäksi jakelukeittiöiden rakentaminen on halvempaa kuin valmistuskeittiön rakentaminen
• uusia kustannuksia tulee luonnollisesti kuljetuksista
• tilaaja-asiakkaan osalta muutoksia tulee ehkä esimiesasioissa, ruokatilauksien tekeminen tulee poikkeamaan nykykäytännöistä ja mahdolliset sijaistamisjärjestelyt muuttuvat
• ruokahuollon henkilöstön kokonaislukumäärässä ei tapahdu muutoksia - vuodenvaihteessa lisäporukkaa ei palkata
• ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden yhdistämisen kautta tulee säästöjä
• kokonaiskustannusten muutos yksikkötasolla >> laskennallisesti voivat kustannukset jopa nousta

Lisäkysymyksille ja keskustelulle ei tässä pitkäksi jo venyneessä kokouksessa ollut aikaa.

Seuraava kokous on 16.9.2008 ja talousarvioiltakoulu järjestetään 17.9.2008.

tiivisterveisin

Siv Ilola

Salon Seudun Sanomat, Tätä mieltä -palsta 27.8.2008  

Kulttuurin ”järjestäjät” Tehdaskadulla

   Koululuokassa järjestäjän tehtävä oli velvoittava homma. Uutta Saloa pystytettäessä on järjestelytoimikunnalla epävirallisuudestaan huolimatta varsin vastuullinen asema. Sen toimintaa seurataan mimosanherkästi niin itse päätösprosessien kuin niiden sisällön kohdalta. Maistellaanhan nyt ensimakuja ja kaivetaan askelmerkkejä pian valittavan uuden valtuuston työskentelyilmapiirille.  Maltetaankohan vai astutaanko yli, heilahtaako näissä olympialaisissa punainen lippu, yliastuttu?

Tehdaskatu kakkosella taisi joiltakin heilahtaa, kun on saanut seurata, millä logiikalla kulttuuritoimijoiden kimppuun on käyty. Ja juuri kun luuli löytävänsä kotikuntansa kulttuurin kuritushuoneesta humanistisimmille vesille! Salon monipuolinen kulttuurielämä ja innostuneet järjestöihmiset ovat tarjonneet hulppeita osallistumismahdollisuuksia myös meille kulttuurista riisuttujen ympäristökuntien asukkaille. Ei siinä ole mitään vastakkainasettelua. Toimitilojen vieminen järjestöjen alta ei ole sitä, mitä meille liittyjille on strategiahyminöissä maireasti luvattu. Luovuus ei totisesti kuki puolivuotisperiodeissa eikä siedä eestaas pompottelua. Samat päättäjät

tänään tätä ja huomenna toista mieltä! Onko tällaisessa mitään mieltä?

Olen viimeinen henkilö asettamaan kulttuuria ja liikuntaa vastakkain: pidän molemmista. Mutta sitäkin enemmän toivon, että  jonkinasteinen tasapuolinen kohtelu näiden suhteen olisi edes tulevaisuudessa mahdollista. Etteikö varakas Salon kaupunki saisi tukea kulttuuridynamoitaan meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi, kun samanaikaisesti eräissä taloutensa tärvänneissä pikkukunnissa tehtaillaan mittavia budjetteja hankkeille, jotka omin resurssein olisivat silkkaa utopiaa. Eikä määrärahojen ylityksistä ole kuulemma nyt niin väliä, enää…!  

Kulttuuritoimijoiden kohtelusta huolestuneena –ja himpun verran vihaisenakin –

                                                                    Arja Niinistö-Alanne

                                                                    Kulttuurisihteeri

                                                                    Perniö

Salon kaupunginvaltuuston kokous maanantaina 25.8.2008

VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN PALVELUIDEN TURVAAMISEKSI

Salossa tehdään paljon lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Meillä on toimiva ja laadukas äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä sekä kouluterveydenhuolto. Meillä on myös laadukas päivähoito, sivistystoimi, liikunta- ja nuorisotoimi. Uutena toimintana on aloitettu perhekeskustyö. Myös kolmatta sektoria tuetaan ja tätä kautta parannetaan perheiden hyvinvointia.

Salon hyvinvointitilinpito v. 2006-2007 kertoo kuitenkin, että palvelujärjestelmään on syntynyt musta aukko. Lapsiperheiden saama kotiapu on kahden viimeisen tilastovuoden aikana laskenut nollaan! Salossa on yksinhuoltajaperheitä enemmän kuin maakunnassa ja koko maassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Salossa noussut ja on suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa. Kasvatus- ja perheneuvolan perhetutkimusten ja perhesovittelujen määrä on lisääntynyt. Perheiden tuen tarve on laajentunut.

Lain mukaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua tulee toteuttaa peruspalveluissa ennen kuin perhe on varsinaisesti lastensuojelun piirissä. Lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajaperheet tarvitsevat kotiapua myös aivan arkisissa asioissa, kuten sairaiden lasten hoitamisessa ym.

Ehdotan, että uusi Salon kaupunki kartoittaa lapsiperheiden koko tämänhetkisen palvelujärjestelmän ja käynnistää toimenpiteet lapsiperheiden kotiavun ja muun mahdollisen tuen turvaamiseksi.

Salossa 25.8.2008

Arja Alm (Kok.)

Yhteenveto järjestelytoimikunnan kokouksesta 19.8.2008

Monenmonituisista sopimuksista,  pykälistä ja päätöksistä syntyy uusi kunta

Salo2009 –järjestelytoimikunta kokoontuu Halikon kunnantalolla keskimäärin joka toinen tiistai aamulla klo 8.30. valmistelemaan uuden Salon asioita.  Tässä on lyhyt kooste 19.8. pidetyn kokouksen asioista ja lisää tietoa koko kuntaliitosprosessista löytyy sivuilta http://www.salo2009.fi/ .

Ensimmäisenä varsinaisena asiana annettiin lausunto V-S:n aluepelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta vuosiksi 2009-2012.  Tässä on kyse talousarviovalmisteluun liittyvästä lausunnosta ja kuntia kuulemalla määritelty palvelutaso vaikuttaa luonnollisesti suoraan kuntien maksuosuuksiin.  Palvelutasopäätöksessä huomioidaan esim. onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, sairaankuljetus, ensivastetoiminta, öljyntorjunta, väestönsuojelu ja varautuminen. 

Lainaus esittelytekstistä: ”Palvelutasopäätösluonnoksen mukaan siinä esitetyt tavoitteet ja toiminnan taso ovat saavutettavissa ilman erityisiä tai merkittäviä tasokorotuksia käyttötalouteen. Edellytyksenä on kuitenkin, että lautakunnan paloasemaverkkopäätös toteutetaan. Vuoden 2008 talousarvion mukaan aluepelastuslaitoksen menot ovat 27 468 238 euroa, josta Salo2009 kuntien osuus on yhteensä 3 245 006,62 euroa (11,81 %). Maksuosuudet jakautuvat kuntien asukasluvun mukaan. Toukokuun lopun asukaslukutietojen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) mukaan Salon2009 osuus Varsinais-Suomen asukasluvusta oli 11,88 %.”

Salon Palvelutalosäätiön hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi esitettiin luottamushenkilöjäseniksi keskustan Eija Järvelä, kokoomuksen Ensio Järvinen ja demarien Antti Toivonen.  Toivosta esitetään myös puheenjohtajaksi.

Vammaisneuvoston toimintasääntö hyväksyttiin.  Tämä toimielin seuraa ja edistää kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämään.

Sopimus erityisvastuualueen terveydenhuollon logistiikkapalveluista hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että varattiin vielä Salolle mahdollisuus neuvotella sopimuksen lopullisesta sisällöstä ja ehdoista (johtuen siitä, että Turulla ovat neuvottelut eri osapuolien kanssa vielä hieman kesken).

Asian taustaksi: Terveyskeskus on ulkoistanut kulutustarvikkeiden hankinta- ja varastointiprosessit Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Hankintoja varten on jo olemassa organisaatio ja erillinen sopimus.  Seuraavaksi ollaan toteuttamassa logistiikkakeskusta Turkuun. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on alentaa tuotteiden varastointi- ja kuljetuskustannuksia.  Salolla ei ole tällaista logistiikkajärjestelmää korvaavaa järjestelmää.

Halikon vanhustenkotiyhdistykselle myönnettiin 60000 euron suunnitteluavustus.  Yhdistys on laajentamassa Tammilehdon palvelukeskusta Halikon kirkon lähistöllä.  Suunnitteilla on 2-3 dementoituville tarkoitettua intervallipaikkaa sekä kuntosali ja muita aputiloja.  Suunnitteluun varattava summa vaikuttaa isolta, mutta tässä hankkeessa arvokas kulttuuriympäristö asettaa suunnittelulle merkittäviä lisähaasteita.

Psykogeriatrisen osastotoiminnan ja mielenterveyskuntoutujien avopalveluiden siirtyvä henkilöstö liitettiin uuden Salon henkilöstöön vanhoina työntekijöinä.  Halikon sairaalassa toimiva psykogeriatrinen vuodeosasto sekä mielenterveyskuntoutujien kotikuntoutus, kuntouttava työtoiminta ja nk. yhteisökuntoutus siirretään tässä peruskunnalle. Muutos on huomioitu vuoden 2009 talousarvion valmistelussa.

Aiemmin oli jo kerran käsittelyssä asia rekisterikylien nimistä.  Silloin toivottiin, että uusissa nimissä otettaisiin huomioon kylien nimiin liittyvä historia ja pyrittäisiin säilyttämään vanhaa nimistöä.  Näitä toivomuksia olikin uusissa V-S:n maanmittaustoimiston päätöksissä kunnioitettu.

Muissa asioissa palattiin vielä viime kerralla paljon puhuttaneeseen asiaan Tehdaskatu 1:ssä toimivien yhdistysten väistötiloista ja siihen liittyen Salon kaupunginhallituksessa 18.8. tehtyyn vuokratukipäätökseen.  Järjestelytoimikunta pyysi Hannu Rannan suulla Salon kaupunginhallitukselta selvitystä vuokratukipäätöksen laillisuudesta. 

Siv Ilola

Salo2009 –järjestelytoimikunnan jäsen

Salon Seudun Sanomat, Tätä mieltä -palsta

HEITTEILLEJÄTTÖ

Kunnan tehtävä on luoda puitteet ja toimintaedellytykset kulttuurille ja liikunnalle. Näiden toimialojen määrärahat ovat investointi tulevaisuuteen, ne antavat virikkeitä ja tukevat luovuutta. Pöytää ei pidä kattaa valmiiksi, sillä paras sisällön tuotanto tulee toimijoista itsestään. Mutta ne seinät – toimivat tilat, tulee kunnan tarjota.

Salossa on linjattu, että kulttuuri kuuluu kaupungin peruspalveluihin, ja että se on kaikkien kaupunkilaisten ulottuvissa. Kulttuurityö pohjautuu kuntarajat ylittävään ammattilaisten ja harrastajien yhteistyöhön. (Salon kaupungin kulttuuristrategia 2006-2020.) Näiden ajatusten kanssa sopii todella huonosti yhteen Salo2009 järjestelytoimikunnan päätös äänin 9 puolesta (KOK) 17 vastaan (SD-KESK-SAPU) hylätä uuden kaupungintalon rakennustyön alta häädettävien yhdistysten vuokratuki.

Salon kaupunginhallitus oli yksimielinen esittäessään yhdistyksille (Salon Taiteilijaseuran taidelainaamo, Salon VPK:n soittokunta, Tanssiurheiluseura Swivel ja Vapauden ja itsenäisyyden Salon seudun perinneyhdistys) vuokrattavaksi korvaavia tiloja. Esityksen pohjalla oli perusteellinen tila- ja tarvekartoitus. Tuen eväämisessä on naurettavaa vedota yhdenmukaiseen kohteluun. Tiloista lähtöpassit saavat yhdistykset eivät lähde omasta halustaan, vaan yhteisen hyvän vuoksi.

Kaikki e.m. yhdistykset tekevät arvokasta työtä; musiikin, taiteen, historian saralla tai lasten kanssa. Tämän toiminnan vaarantuminen näin lyhytnäköisellä päätöksellä täytyy voida estää. Lyhyellä tähtäimellä ratkaisu on vuokratuki. Pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu olisi toteuttaa sama konsepti kuin kulttuuritalo Kivassa: etsiä tarpeeseen sopiva tila ja vuokrata se usean toimijan käyttöön. Näin ei rasitettaisi kaupungin tiukkaa investointisuunnitelmaa.

Salossa on tyhjiä tuotantotiloja, joista löytyisi oivat puitteet Salon ’Kaapelitehtaalle’. Tiloihin voitaisiin luoda eri ikäryhmille avoin tekemisen keskus. Mahdollisuuksia harrastamiseen, harjoittelemiseen, luovaan työhön. Tiloja tanssille, teatterille, taiteilijoille, orkestereille, yhdistyksille. Erilaisten ja eri-ikäisten ryhmien ja toimijoiden kohtaamisen kautta syntyisi myös uusia ideoita, kokoonpanoja ja yhteistyötä.

Tulevaisuutta rakentaessa tällä hetkellä mahdottomanakin pidetyt asiat voivat toteutua, jos näin haluamme ja olemme valmiita tekemään työtä sen eteen. Matkalla sinne vain on monta askelta eteenpäin ja varmasti muutama askel takapakkiakin. Järjestelytoimikunnan nyt tekemä päätös on moka isolla ämmällä. Toivottavasti Salon kaupunginhallitus löytää uudestaan yhteisen tahtotilansa ja tekee asianosaisia reilusti kohtelevan ratkaisun. Muussa tapauksessa Salo syyllistyy mittaamattoman arvokasta työtä tekevien yhdistysten heitteillejättöön.

Liisa Tuominen

Salon kaupungin kulttuurilautakunta, puheenjohtaja

Salon kaupunginvaltuutettu, KOK